Ystäväpiiri-toiminta

Ystäväpiiri-toiminta lievittää iäkkäiden ihmisten yksinäisyyttä Ystäväpiiri-koulutuksen ja -ryhmätoiminnan keinoin.

Tutkimuksia Ystäväpiiri-toimintaan liittyen

Tutkimuksia Ystäväpiiri-toiminnasta ja yksinäisyydestä

Jansson A.H, Muurinen S, Savikko N, Soini H, Suominen M.M, Kautiainen H, Pitkälä K.H. Loneliness in nursing homes and assisted living facilities: prevalence, associated factors and prognosis. Jour Nursing Home Res 2017;3:43-49

Jansson A, Ylimaa T, Helin S, Pitkälä K. Circle of Friends – Group Model Alleviating Loneliness. Poster Presentation IAGG-ER Dublin 2015, Social Gerontology, Fri. 24th April. 

Circle of Friends, poster IAGG-ER Dublin 24.4.2015
Circle of Friends, poster IAGG-ER Dublin 24.4.2015
740 KB, päivitetty 27.4.2015

Pitkälä KH, Routasalo P, Kautiainen H, Sintonen H, Tilvis RS.Effects of socially stimulating group intervention on lonely, older people's cognition: a randomized, controlled trial. Am J Geriatr Psychiatry, Volume: 19, Issue: 7, Date: 2011 Jul , Pages: 654-63.

Savikko N, Routasalo P, Tilvis R, Pitkälä K. Psychosocial group rehabilitation for lonely older people: favourable processes and mediating factors of the intervention leading to alleviated loneliness. International Journal of Older People Nursing 2010 Mar 5 (1): 16-24.

Routasalo PE, Pitkälä KH, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of psychosocial group rehabilitation on social functioning, loneliness and well-being of lonely, older people: randomized controlled trial. Journal of Advanced Nursing Feb2009, Vol. 65,2,297-305.

Pitkälä H, Routasalo P, Kautiainen H, Tilvis RS. Effects of Psychosocial Group Rehabilitation on Health, Use of Health Care Services, and Mortality of Older Persons Suffering From Loneliness: A Randomized, Controlled Trial. Journal of Geronotology 2009:64,792-800.


Ystäväpiiri-toiminta osana IKKU –hanketta 2009-2012 

Kela ja Vanhustyön keskusliitto tekivät yhteistyötä kuntoutushenkilöstön koulutuksen kehittämisessä ns. IKKU-hankkeessa 2009-2012. Anu Jansson ja Tarja Ylimaa suunnittelivat ja toteuttivat gerontologisen kuntoutuksen hankkeeseen palvelutuottajakohtaisen koulutuksen ja mentorohjauksen, jotka perustuivat Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeeseen sekä Ystäväpiiri-toimintaan.

Koulutuksen keskeisenä tavoitteena oli käynnistää palveluntuottajissa ja hankekunnissa innovatiivinen muutosprosessi, sekä soveltaa keskusliitossa kehitettyä koulutusmallia ja siinä käytettäviä menetelmiä. Koulutuksen teemoja olivat asiakaslähtöisyys, tavoitteellisuus ja yhteistoiminnallisuus.

Mentorohjauksen avulla työpareilla oli mahdollisuus tarkastella omaa työtään ja sitä, miten se edistää kuntoutujan omia kuntoutustavoitteita sekä yksilönä että kuntoutusryhmässä. Mentorohjaus tuki työntekijää hänen omassa työskentelyssään: työntekijällä oli mahdollisuus tarkentaa asenteitaan ja työtapojaan mentorohjauksen myötä, sekä saada uskallusta siirtää saatuja kokemuksia ja ideoita käytännön kuntoutustyöhön. Mentorohjaajina toimivat Timo Hartikainen ja Tarja Ylimaa.

Vanhustyon keskusliiiton IKKU-raportti 2012
Vanhustyon keskusliiiton IKKU-raportti 2012
1.4 MB, päivitetty 26.11.2014

Kela on kehittänyt gerontologista kuntoutusta vuodesta 2000 lähtien. Kuntoutuksen toimivuutta on selvitetty vuonna 2002 alkaneessa vaikuttavuustutkimuksessa, IKÄ-hankeessa, joka päättyi vuonna 2008. Saatujen alustavien tulosten pohjalta ikääntyneiden ihmisten asiakaslähtöinen, tavoitteellinen ja yhteistoiminnallinen kuntoutus vaati edelleen aktiivista kehittämistä.

Kela jatkoi gerontologisen kuntoutuksen kehittämistä Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa (IKKU-hanke) vuosien 2009–2012 aikana. Hankkeeseen valittiin tiettyjen valintakriteerien mukaan vähintään 74 vuotta täyttäneitä kuntoutujia, palveluntuottajia ja kuntia. Hankkeeseen liittyi myös kolme tutkimusosiota, joita toteuttivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja THL. Vanhustyön keskusliitto toteutti hankkeeseen palveluntuottajakohtaisen koulutuksen ja mentorohjauksen.

IKKU-hankkeen keskeiset tavoitteet olivat:

  • Asiakaslähtöinen kuntoutustyö
  • Kuntoutukseen osallistuvan palveluntuottajan ja kunnan henkilöstön tukeminen ja aktivoiminen
  • Kuntoutuksen eri toimijatahojen välisen yhteistyön tehostaminen
  • Hankkeen toimijatahojen verkottumiseen ja yhteistyöhön perustuvan toimivan kuntoutusmallin kehittäminen
  • Käyttökelpoisten arviointimenetelmien löytäminen ja kehittäminen


Ystäväpiiri-toiminta osana Omahoitovalmennus -tutkimusta 2011-2013 ja tulosten käytäntöön soveltamista 2014 alkaen

Muistisairausdiagnoosin ymmärtäminen ja hyvä hoito edellyttää paljon tietoa. Muistisairaita on Suomessa noin 130 000 ja vuosittain arviolta 13 000 henkilöä sairastuu muistisairauteen.  

Vanhustyön keskusliitto koordinoi tutkimusta, jossa selvitettiin Omahoitovalmennuksen vaikutuksia muistisairaiden ja heidän puolisoidensa elämänlaatuun. Vanhustyön keskusliiton ohella muistisairaan ja hänen omaisensa omahoitovalmennustutkimukseen osallistuvat Helsingin yliopisto, HUS, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ja Oulunkylän kuntoutussairaala. Tutkimustyötä johtivat LT, geriatrian erikoislääkäri Marja-Liisa Laakkonen Laakson geriatrian muistipoliklinikalta ja professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Vanhustyön keskusliiton asiantuntijana tutkimushankkeessa toimi Vanhempi suunnittelija (tt, TtM) Anu Jansson. 

Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta 136 pariskuntaa. Heistä toinen oli saanut tutkimusta edeltävästi muistisairausdiagnoosin. Omahoitovalmennustutkimuksessa muistisairaille sekä heidän puolisoilleen järjestettiin samanaikaisesti teemallisia ryhmätapaamisia, jotka toimivat psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen ja omahoitoa tukevin periaattein. Mallina käytettiin Ystäväpiiri-toimintamallia, jossa korostuu tavoitteellisuus sekä osallisuuden ja voimaantumisen tukeminen. 

Omahoitovalmennus-kuntoutus oli vaikuttavaa kuntoutusta. Muistisairaiden kognitio ja puolisoiden elämänlaatu parantui kontrolleihin verrattuna. Myönteinen vaikutus oli nähtävissä vielä 6 kk ryhmätoiminnan päättymisen jälkeen. Kuntoutus oli kustannusneutraalia 2 v. terveys- ja sosiaalipalveluiden käytön seurannassa. Omahoitovalmennusryhmiin osallistuneet kokivat ryhmätoiminnan erittäin hyödyllisenä itselleen. He sitoutuivat ryhmiin erittäin hyvin, eikä kukaan osallistujista lopettanut ryhmätoimintaa kesken. Osallistujat kokivat myös, että heidän toiveensa vaikuttivat ryhmätoiminnan sisältöön ja että he saivat uutta tietoa, joka hyödytti heitä. (Laakkonen ym. 2013). 

Omahoitovalmennus –mallia sovelletaan tällä hetkellä osana Helsingin kaupungin palvelukeskusten toimintaa.

  • Lisätietoja tutkimuksesta: Marja-Liisa Laakkonen 050 4021 697 
  • Lisätietoja Ystäväpiiri-mallin soveltamisesta osaksi Omahoitovalmennusta: Anu Jansson 050 4022 529
  • Lisätietoja Helsingin kaupungin pohjoisen palvelualueen Omahoitovalmennus -ryhmästä, Laura Rautiainen, puh. 09 310 46818.          


Opinnäytetyöt Ystäväpiiri-toiminnasta 

Farin, Katja, Kämäräinen, Hanne & Luukkonen, Päivi. 2011. ”Ystävyys on kallein aarre, se ei sammu milloinkaan”. Ystäväpiiri-ryhmätoiminta palvelutalossa asuvien ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiala, toimintaterapian koulutusohjelma. Lue opinnäytetyö tästä. 

Jansson, Anu. 2012. Psykososiaalisen ryhmätoiminnan yhteys iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittymiseen ja ystävystymiseen. Tutkimus Ystäväpiiri-toiminnasta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, terveystieteiden laitos. Gerontologia ja kansanterveys. Lue pro gradu -tutkielma tästä. 

Kannisto, Ulla & Usvajärvi, Riitta. 2008. Yksinäisyyden tunteen lievittyminen Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan tuloksena Janakkalassa – Tutkimus ryhmään osallistuneiden vanhusten kokemuksista. HAMKin opinnäytetyöjulkaisuja 1/2009. Hämeen ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Lue opinnäytetyö tästä. 

Kujala, Emma; Ylkänen, Pia. 2016. Yksinäisyyden kokeminen palveluasumisessa: Selvitys asukkaiden kokemasta yksinäisyydestä Iitin Ehtookodissa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, vanhustyön koulutusohjelma. Lue opinnäytetyö tästä.

Laiho, Mirja & Rajala, Sisko. 2008. Elämyksiä yhdessä – sosiaalinen tuki vanhuksen kokemana. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. 

Lehtonen, Mirva & Rytky, Heidi. 2007. Tiistairyhmä – jossa voisi yksinäisyyteen käpertynyt ehkä oieta. Itsensä yksinäiseksi tunteville ikääntyneille tarkoitetun Ystäväpiiri – yhdessä elämyksiä arkeen -toiminnan pilottikokeilu Jyväskylässä. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, toimintaterapian koulutusohjelma. Lue opinnäytetyö tästä. 

Lintilä, Janita. 2011. Vanhusten yksinäisyyden lievittäminen musiikin avulla tavoitteellisessa ryhmätoiminnassa. Opinnäytetyö. Metropolia-ammattikorkeakoulu, vanhustyön koulutusohjelma. 

Lonkainen, Kirsti. 2009. Ystäväpiiri – yhdessä elämyksiä arkeen -toiminta muistisairaan ihmisen tukena. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Opinnäytetyö saatavilla Ystäväpiiri-toiminnan työntekijöiltä: ystavapiiri a vtkl.fi

Mervilä-Puhakka Katri. 2015. Ystäväpiiri-ryhmäläisten toimijuus omatoimisessa ryhmässä. Opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Geronomi AMK. Vanhustyön koulutusohjelma. 

Mervilä-Puhakka Katri, Opinnäytetyö 2015.pdf
Mervilä-Puhakka Katri, Opinnäytetyö 2015.pdf
2 MB, päivitetty 28.5.2015


Salonen, Mirva & Vähätalo, Päivi. 2011. Ystäväpiiri-ryhmänohjaaminen vapaaehtoistyöntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma. Lue opinnäytetyö tästä.