Laitos ei sovi kodiksi

Laitos ei sovi kodiksi

Leena Valkonen, 24.10.2014

Vanhustyön keskusliitto on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön järjestämään kuulemiseen lakimuutoksesta, joka koskee Lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 3.10.2014 ministeriölle jättämässään lausunnossa keskusliitto pitää tärkeänä, että laitoshoidon määrittelyä täsmennetään. Vanhuspalvelulaiksi kutsutun lain nimi pitäisi samalla muuttaa.

Toiminnanjohtaja Satu Helinin mukaan tärkeää on saada lain määrittelyt sellaisiksi, että kotiin annettavat avohoidon palvelut kehittyvät ja että vanhusväestö on kunnasta riippumatta tasavertaisessa asemassa palvelujen maksujen suhteen. Tasavertaisuutta tulee edistää myös sillä, että iäkkäälle ihmiselle tulevat maksut tehostetusta palveluasumisesta ja vanhainkotihoidosta olisivat samat.

Keskusliiton mielestä lainsäädännön muutos on tarpeellinen siksikin, että laitos ei ole kenenkään koti. Lainsäädännöllä ja palvelujärjestelmän rakenteilla ei tulisi ylläpitää tarpeetonta laitosvaltaista hoito- ja palvelukulttuuria, jota on laajasti ja vuosikausia kritisoitu. Vanhainkotien laitoshoidolle on vaikea nähdä perusteita, koska vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen asukkaiden toimintakykyisyydessä ei ole oleellista eroa.

– Laitos viittaa teolliseen ja kaavamaiseen toimintaan aikatauluineen, standardeineen ja hierarkkisine hallintosuhteineen. Kodinomainen on sanana sen vastakohta. Jos toteutetaan hyvälle palvelulle asetettuja tavoitteita ja iäkkäiden ihmisten omaa toivetta, ei sana ”laitos” sovi vanhustenhuoltoon, Helin jatkaa.

– Laki tunnetaan laajalti ”vanhuspalvelulain” nimellä, mikä tuo mielleyhtymän kaikkein hauraimmista ja eniten palveluja tarvitsevista ihmisistä. Laki koskee kuitenkin laajaa väestönosaa ikähaarukaltaan 63–110 vuotiaita. On harmillista, jos lakiin kirjatut varhaisempaa vanhuuseläkeikää elävien terveyttä ja hyvinvointia edistävät ja toimintakyvyn ongelmia ehkäisevät palvelut jäävät huomiotta. Ensiarvoisen tärkeää on omaehtoisuuden korostaminen.

Lakimuutos mahdollistaisi laitoshoidon määrittelyjen lisäksi myös lain nimen muuttamisen, jolloin lakiin kirjatut vanhuuseläkeikäisiä koskevat preventiiviset palvelut, kuten ohjaus- ja neuvontapalvelut tulisivat selkeämmin huomioiduksi.

Vanhustyön keskusliitto esittää lausunnossaan nimen muutosta ns. vanhuspalvelulaille. Nimeksi ehdotetaan: Laki hyvään ikääntymiseen.

– On syytä muistaa, että ikääntyvät ihmiset eivät ole yhtenäinen joukko, eivätkä kaikki pidä siitä, että heitä nimitetään vanhuksiksi, Satu Helin toteaa. 

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Satu Helin, 050 428 5244

Viestintäpäällikkö Leena Valkonen, 050 421 076

etunimi.sukunimi (at) vtkl.fi

Lue lausunto kokonaisuudessaan.



Takaisin