Eloisa mieli -gallup: Iäkkäille ihmisille oikeus mielenterveyspalveluihin

Eloisa mieli -gallup: Iäkkäille ihmisille oikeus mielenterveyspalveluihin

Viestintä, 25.9.2014

Suomalaiset ovat huolissaan mielenterveyspalveluiden riittävyydestä ja siitä, miten asiakkaana oleminen leimaa kielteisesti iäkästä ihmistä.


Taloustutkimuksella teetetystä Eloisa mieli -gallupista käy ilmi myös, että ikäihmisten elämänkokemusta, tietoja ja taitoja hyödynnetään vain vähän.
Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että iäkkäät ihmiset ovat aktiivisia toimijoita, jotka voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja unelmoida siinä missä muutkin. Valtaosa (83%) piti ikää vain numerona ja vanhenemista asennekysymyksenä. Toisaalta mitä vanhempi vastaaja, sitä todennäköisemmin ajateltiin, että vanhenemiseen kuuluvat myös muistin heikkeneminen, alakuloisuus ja jopa lievä masennus. Yli 80-vuotiaista 42 % uskoi alakuloisuuden kuuluvan vanhuuteen.

Vähäiset tiedot ikäihmisten mielenterveydestä

– Nyt tehty Eloisa mieli -gallup osoittaa, että suomalaiset tietävät keskimäärin aika vähän ikäihmisten mielen hyvinvoinnista tai mielenterveysongelmien syistä, samoin kuin keinoista, joilla ylläpitää mielen hyvinvointia, arvioi vanhempi tutkija Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta. Näitä asioita koskeviin kysymyksiin koettiin vaikeimmaksi vastata.
Suurimpina syinä ikäihmisten mielenterveysongelmiin pidettiin yksinäisyyttä, liikuntakyvyn heikkenemistä, fyysisiä sairauksia, arjen virikkeettömyyttä ja alkavaa muistisairautta. Vastaajista vanhimmat, yli 80-vuotiaat nimesivät myös kuulon ja näön heikentymisen sekä huonot kulkuyhteydet mahdollisiksi syiksi.

– Todellisuudessa noin puolet esimerkiksi ikäihmisten masennuksista on perua jo varhaisemmilta aikuisvuosilta, ja myös synnynnäisellä alttiudella on osansa vanhuuden masennuksen puhkeamisessa. Näillä tekijöillä on merkitystä myös hoidon ja tukemisen kannalta, kertoo Saarenheimo.
Epävirallinen apu korostuu

Eloisa mieli -gallupin vastaajista 74 % katsoi, että iäkkäiden mielenterveysongelmia voidaan periaatteessa hoitaa menestyksellisesti. Tärkeimpänä avun muotona nähtiin sukulaisten ja ystävien tuki. Seuraavaksi tärkeimmäksi nousivat keskustelut toisten samanikäisten ja samoja asioita pohtivien kanssa. Muiden tukimuotojen osalta suurimmat erot olivat siinä, että vanhimmat vastaajat pitivät keskeisempänä terveyskeskuslääkäriä ja nuoremmat taas psykiatrista avohoitoa. 

– Vastaajien mielestä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva ryhmätoiminta ja vapaaehtoisten tuki ovat tuiki tärkeitä mielen hyvinvoinnin kannalta. Tässä kohdin korostuu järjestöjen rooli, sillä kolmannen sektorin toimijat ovat keskeisiä kansalaistoiminnan toteuttajia, sanoo ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta.

Mielenterveydestä kansalaistaito

Hyvinä keinoina pitää itse yllä mielen hyvinvointia pidettiin huumoria ja myönteistä asennetta, liikuntaa, sukulaisten ja ystävien tukea sekä hyvää ravitsemusta. Sen sijaan esimerkiksi uusien taitojen opettelua ei osattu pitää kovinkaan merkityksellisenä. Tarvitaan siis lisää tiedonvälitystä, sillä uusimpien tutkimusten mukaan esimerkiksi oikein kohdennettu kognitiivinen harjoittelu, uusien taitojen opettelu sekä tarkkaavuusharjoitteet lisäävät vanhoillakin ihmisillä aivojen muovautuvuutta ja auttavat sitä kautta säätelemään myös mielialaa, Saarenheimo sanoo.

– Mielenterveysosaamisesta pitäisi saada kansalaistaito samaan tapaan kuin liikunnasta. Tässä voisi Eloisa ikä -ohjelman kaltaisilla useiden kansalaisjärjestöjen yhteistyöllä toteutettavilla hankkeilla olla todellinen vaikuttamisen paikka, pohtii Heinola.

– Suomalaisissa elää lämminhenkinen suhtautuminen ikäihmisiin, ja tältä osin gallupin tulokset korreloivat kansainvälisten psyykkistä hyvinvointia koskevien selvitysten kanssa, sanoo projektipäällikkö Maria Viljanen Suomen Mielenterveysseurasta. 

Taustatietoa Eloisa mieli -gallupista

Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio ja Suomen Mielenterveysseuran Mirakle-hanke teettivät tutkimuksen Taloustutkimus Oy:llä. Tutkimukseen haastateltiin alkukesällä 2014 yhteensä 1081:tä henkilöä. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti kasvotusten vastaajien kanssa.
Tutkimus edustaa 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia. Mukana on myös yli 80-vuotiaita vastaajia samassa suhteessa kuin heitä on koko väestössä. Elokuussa 2013 yli 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten osuus kokonaisväestöstä oli 6 prosenttia. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä.
Eloisa ikä on Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta.

Lisätietoja antavat Taloustutkimuksesta tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen, p. 09-7585 1227, 050 375 9008juho.rahkonen   a taloustutkimus.fi ja Eloisa ikä -ohjelmasta ohjelmapäällikkö Reija Heinola, 050 449 2998,reija.heinola  a vtkl.fi



Takaisin