Avoin kirje opetus- ja viestintäministeri Kiurulle: Kaikki eivät käytä nettiä

Viestintä (info a vtkl.fi), 15.8.2014

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi hiljattain internetyhteyden yleisyydestä suomalaiskodeissa. Uutisen otsikko kuului: ”Nettiyhteys jo 89 prosentilla suomalaisista”. Otsikko on harhaanjohtava monesta syystä ja vähättelee netin ulkopuolella olevien kansalaisten merkitystä. Haluamme korostaa, että iäkkäimmätkin ovat arvokkaita kansalaisia ja heidän määränsä kasvaa lähivuosina voimakkaasti.

Ensinnäkin, tutkimuksessa haastateltiin 15–79-vuotiaita suomalaisia, jolloin kaikki 80-vuotiaat ja tätä vanhemmat jäävät otoksen ulkopuolelle. Juuri tämä joukko käyttää internetiä erityisen vähän. Mitä vanhemmasta ikäluokasta on kysymys, sitä harvemmalla on netti käytössään. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteisen Käyttäjälle kätevä teknologia -projektin tutkimuksessa on havaittu, että 80–84-vuotiaista 25 prosentilla ja 85–89-vuotiaista vain 13 prosentilla on käytössään internet. Kuitenkin Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen tuloksista otsikoidaan ikään kuin se edustaisi kaikkia kansalaisia. Tämä tapa viestiä asiasta on yleinen ja välittää toistuvasti liian positiivista mielikuvaa internetin käytöstä. 

Toiseksi, laajakaistan tai muun nettiyhteyden omistaminen ei vielä takaa, että asioita oikeasti hoidetaan itsenäisesti netissä. Voi olla, että läheinen yhä hoitaa verkkopankkiasiat iäkkään puolesta. Lisäksi OECD:n syksyllä 2013 julkaisemassa tutkimuksessa todettiin, että työikäisetkään eivät osaa ratkaista tietotekniikan kanssa ilmeneviä ongelmia tai täyttää viranomaislomakkeita. Konetta ja internetiä osataan käyttää vain tiettyihin tarkoituksiin, esimerkiksi työelämässä opitulla tavalla. Käyttö tyssää, kun ongelmia tulee esimerkiksi päivitysten kanssa, eikä IT-tukea ole saatavilla.

Kun otsikoidaan, että jo 89 prosentilla suomalaisista on nettiyhteys käytössään, syntyy lukijalle helposti kuva, että nettiyhteys on lähes kaikilla. Suomessa on kuitenkin merkittävä määrä kansalaisia, joilla ei ole nettiä käytössään, sillä 11 prosenttia kansasta ei ole vähän – se tarkoittaa lähes 600 000 suomalaista. Kun joukkoon lisätään vielä 80-vuotiaat ja vanhemmat, joilla ei nettiä ole, on Suomessa karkeasti arvioiden 800 000 ihmistä ilman nettiyhteyttä. 

Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksen mukaan nettiyhteyksien määrä on vakiintunut lähes samalle tasolle viimeisen neljän vuoden aikana. On siis todennäköistä, että lähitulevaisuudessa meillä on edelleen 800 000 ihmistä ilman nettiyhteyttä. Otsikot kuten ”Sähköiset maksutavat jatkavat kasvuaan” ja ”Sähköiset terveyspalvelut mahdollistavat asiakaslähtöisyyden” välittävät kuitenkin viestiä netinkäytön voimakkaasta yleistymisestä. 

Vaikka sähköinen asiointi on suomalaisten keskuudessa lisääntynyt, yleistyy se iäkkäiden keskuudessa varsin maltillisesti. Tämän vuoksi tulee kaikille kansalaisille turvata tasavertaiset mahdollisuudet asioinnin palveluihin. On myös huomattava, että iäkkäiden ihmisten joukossa on ryhmiä, joiden luku- ja kirjoitustaito ei ole sama kuin valtaväestöllä. Palveluita on tarjottava muussakin kuin sähköisessä muodossa, jolloin tuemme mahdollisimman monen mahdollisuutta itsenäiseen elämään. 
Kunnioittaen,

Vappu Taipale Elli Aaltonen
Puheenjohtaja Puheenjohtaja
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Vanhustyön keskusliitto



Takaisin