Verkkopalvelut eivät tavoita kaikkia – tarvitaan vaihtoehtoja

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 26.2.2014

Suuri osa yli 75-vuotiaista uskoo oppivansa käyttämään tietotekniikkaa, kunhan saa siihen oikeanlaista opastusta. Kaikki eivät kuitenkaan koe tarvitsevansa tai eivät halua opetella käyttämään uutta tekniikkaa.

Tämä käy ilmi KÄKÄTE-projektin (Käyttäjälle kätevä teknologia) ja LähiVerkko-projektin yhteisestä tutkimuksesta. TNS Gallupilla teetetyssä tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse 600 ikäihmistä joulukuussa 2013. Otos edustaa Suomen koko 75–89-vuotiaiden joukkoa, johon kuuluu lähes puoli miljoona henkilöä.

– Sekä yksityiset että julkiset palvelut siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla kadunkulmasta verkkoon, ja ikääntyneet ovat vaarassa jäädä tyhjän päälle. Yli 75-vuotiaista yhä vasta kolmannes käyttää nettiä, joten noin 290 000 suomalaista on nettiin siirtyneiden palvelujen tavoittamattomissa ja siten huonommassa asemassa, toteaa projektipäällikkö Lea Stenberg KÄKÄTE-projektista.

75–89-vuotiaista suomalaisista 90 %:lla on matkapuhelin ja kolmanneksella internet-yhteys käytössään. Sähköpostiosoite on 24 %:lla. Vain 4 % ilmoittaa omistavansa älypuhelimen ja 3 % tabletin eli taulutietokoneen. Tietokonetta ja internetiä käyttävät tästä ikäryhmästä tavallisimmin 75–79-vuotiaat miehet. He asuvat yleensä puolison kanssa, ovat olleet johtavassa asemassa tai työskennelleet ylempinä toimihenkilöinä ja asuneet Uudellamaalla. Vastaavasti vanhimpaan ikäryhmään (85–89-vuotiaat) kuuluvat naiset käyttävät tietokonetta huomattavasti harvemmin. He asuvat usein yksin ja ovat taustaltaan työväestöä tai maanviljelijöitä.

– Yllättävää on, että ikäihmisistä, joilla ei vielä ole uutta tekniikkaa käytössään, 86 % kokee, että he eivät tarvitse tällaisia laitteita, huomauttaa projektipäällikkö Marika Nordlund KÄKÄTE-projektista. Suurin osa (70 %) tietokonetta käyttävistä ikäihmisistä katsoo jo käyttävänsä sitä tarpeeksi. Lisäkäyttöä estää varmasti myös se, että tietokonetta jo käyttävistä noin puolet pitää laitteita ja ohjelmia liian monimutkaisina. Useamman kuin joka toisen mielestä tietokoneiden kehityksessä on vaikea pysyä mukana. Lähes joka toinen ilmoittaa, ettei yksinkertaisesti halua opetella enää lisää. Kuitenkin kaikista 75–89-vuotiaista 79 % uskoo, että ikäihmiset oppivat käyttämään tietokoneita siinä missä nuoretkin, kunhan saavat oikeaa opastusta.

Opastusta ilon ja hyödyn kautta

Henkilökohtainen opastus tietokoneen käyttöön todennäköisesti madaltaa kynnystä kokeilla uutta tekniikkaa. Kuitenkin vain 10 % vastaajista, joilla ei ole käytössään tietokonetta, haluaisi saada opastusta tietokoneen käyttöön. Tietokonetta jo käyttävistä opastusta toivoo huomattavasti useampi (44 %).
– Kun laitteet tulevat tutuksi, kasvaa kiinnostus oppia lisää, toteaa projektipäällikkö Hanna-Mari Lempola LähiVerkko-projektista. – Tälläkin hetkellä kymmenet tuhannet ikäihmiset Suomessa haluaisivat nykyistä enemmän opastusta tietotekniikan käyttöön.

Opetusta tai neuvontaa tietokoneen käyttöön haluttaisiin ottaa mieluiten vastaan läheiseltä ihmiseltä (83 % opetusta haluavista), oman ikäiseltä vertaisohjaajalta (54 %) tai kansalaisopiston opettajalta (53 %).

Lähes puolet 75–89-vuotiaista ei pidä tietoteknisiä taitoja välttämättöminä. 43 % on sitä mieltä, että pärjätäkseen nyky-yhteiskunnassa kaikkien ei tarvitse osata käyttää tietokonetta.

Lähes puolen miljoonan kansalaisen tarpeet huomioitava yhteiskunnassa

On tärkeää tehdä tietotekniikkaa tutuksi sisältöjen ja mahdollisuuksien kautta. Jotta uudesta voi innostua, on nähtävä itselle koituva hyöty tai huvi. Periaatteet kuten "Tietoyhteiskunta kaikille" tai "Nopea laajakaista jokaiseen kotiin" ovat vasta ensimmäinen askel. KÄKÄTE- ja LähiVerkko-projektit muistuttavat, että yhdenvertaisuuden mahdollistamiseksi laitteista on kehitettävä riittävän helppokäyttöisiä ja sopivan opastuksen saatavuus on varmistettava. Ikäihmiset itse kannattaa ottaa mukaan laitteiden, ohjelmien ja internetpalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen, jotta helppokäyttöisyys toteutuisi. Opastus nojaa tällä hetkellä pitkälti järjestöjen ja vapaaehtoisten arvokkaaseen työpanokseen. Yhteiskunnan tietoteknistyessä tulisi kuitenkin myös julkisen puolen kantaa enemmän vastuuta siitä, että kansalaiset pystyvät käyttämään verkkopalveluja.

Tutkimuksessaan KÄKÄTE- ja LähiVerkko-projektit toteavat, että koska kaikilla ei ole varaa omiin laitteisiin, niitä pitäisi olla helposti saatavilla julkisissa tiloissa opastuksen kera, jolloin ikäihmisen ei tarvitsisi itse huolehtia mm. nettiyhteyksistä ja ohjelmistojen päivityksistä. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tässä auttaa. Tällä hetkellä Suomen ikääntynyt väestö on vahvasti kahtiajakautunut: kaupungeissa on selvästi paremmat mahdollisuudet päästä tietoyhteiskunnan ja palvelujen äärelle kuin syrjäseuduilla. Koska tiedetään, että esimerkiksi sukupuoli, perhetilanne ja työtausta vaikuttavat vahvasti tietoyhteiskunnasta syrjäytymiseen, on syytä kehittää esimerkiksi tukipalveluja siten, että ihmisten erilaiset tarpeet pidetään mielessä.

Nordlund, Marika; Stenberg, Lea ja Lempola, Hanna-Mari: Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75–89-vuotiailla – Kooste kyselytutkimuksesta. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) ja LähiVerkko-projekti 2014.

Lehdistötiedote ja materiaalit verkossa: Tutkimus yli 75-vuotiaiden tietoteknologian käytöstä

KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen projekti, ja LähiVerkko on Eläkeliiton ja EHYT ry:n yhteishanke. Molempia hankkeita rahoittaa RAY.

Lisätietoja:
Projektipäälliköt Marika Nordlund, 050 373 1049, marika.nordlund @ vtkl.fi,
Lea Stenberg, 050 323 5533, lea.stenberg @ valli.fi ja
Hanna-Mari Lempola, 040 725 0109, hanna-mari.lempola @ elakeliitto.fi



Takaisin