iAreenassa keskusteltiin: Mihin rahani riittävät!

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 7.2.2014

Useimmille jää eläkkeestä ylimääräistä - Rahalla eläkeläiset hankkivat kokemuksia ja ylläpitävät kuntoa, kertoo Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tekemä tuore tutkimus. Tutkimus julkistettiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena-tapahtumassa Helsingissä tänään.

Tuoreille eläkeläisille jää eläkkeestä ylimääräiseen kulutukseen keskimäärin 350 euroa, ilmenee Ilmarisen tekemästä tutkimuksesta. Rahalla eläkeläiset hankkivat kokemuksia ja ylläpitävät kuntoa. Puolet eläkeläisistä ei joudu luopumaan eläkkeelläkään totutusta elintasosta. Oma talous huolettaa silti suurta joukkoa eläkeläisiä: joka toinen nainen kokee, että eläke ei riitä.

Ilmarinen selvitti tuoreiden eläkeläisten talouden tilaa sekä tuntemuksia omasta jaksamisesta ja halukkuudesta jatkaa työelämässä.

Tutkimuksen mukaan useimmille eläkeläisille jää eläkkeestä pakollisten menojen jälkeen ylimääräistä. Kes-kimäärin ylimääräistä kulutukseen jää 350 euroa ja joka kolmannelle (34 %) yli 500 euroa. Yksin asuvalle eläkkeestä jää pakollisten menojen jälkeen kulutukseen vähemmän kuin parisuhteessa olevalle.

Rahalla eläkeläiset hankkivat kokemuksia ja ylläpitävät kuntoa. Eniten rahaa käytetään vapaa-ajan viettoon (48 % eläkeläisistä), matkailuun (48 %) ja harrastuksiin (47 %). Terveyteen ja hyvinvointiin satsaa 40 % eläkeläisistä ja joka kolmas (30 %) laittaa rahaa säästöön. Osalle eläkeläisistä (15 %) ei jäänyt eläkkeestä ylimääräistä lainkaan.

”Tuoreiden eläkeläisten varat riittävät kohtuullisen vapaa-ajan viettoon ja elämään. Pienelle osalle ei jää ylimääräistä lainkaan, mutta toisaalta puolet (49 %) ei usko joutuvansa luopumaan totutusta elintasosta”, Ilmarisen taloudesta ja eläkepolitiikasta vastaava johtaja Jaakko Kiander arvioi.

Eläkkeelle jäädessä elintaso laskee osalla eläkeläisistä. Silloin luovutaan etenkin matkailusta, itsensä hemmottelusta ja vapaa-ajan vietosta.

Naisen eläke ei usein riitä

Tutkimuksen vastaajien keskimääräinen työeläke oli 1 980 euroa. Naisten eläke oli 700 euroa pienempi kuin miesten. Vastaajien eläkkeet olivat hieman keskimääräistä suuremmat.

”Joka toinen nainen (52 %) kokee, että hänen eläkkeensä ei riitä. Naisten taloudellista asemaa heikentää myös, että he asuvat miehiä useammin yksin eikä heillä ole siten kumppania jakamassa talouden kustannuksia”, Jaakko Kiander arvioi.

Naisten pientä eläkettä selittää se, että yli puolet (53 %) naisista oli työskennellyt alempina toimihenkilöinä tai työntekijöinä, jolloin heidän palkkansa ja siten myös eläkkeensä jäi pieneksi. Myös työuran katkot, kuten kotona vietetyt vuodet lasten kanssa, vaikuttavat eläkkeeseen.
Joka kolmatta (30 %) eläkeläistä huoletti oma talous. Eläkkeen koettiin riittävän, jos ylimääräistä pakollisten menojen jälkeen jää yli 500 euroa tai varallisuutta on vähintään 200 000 euroa. Suureen varallisuuteen liittyy usein myös hyvä eläke.

”Vaikka eläkkeen riittävyys huolettaa etenkin naisia, suomalainen eläketurva on kansainvälisesti vertaillen kohtalaisella tasolla. Monella on myös varallisuutta, kuten velaton omistusasunto, joka parantaa toimeentuloa”, Jaakko Kiander arvioi.

Monella ei ole varaa ostaa hoivapalveluja – perintöä kuitenkin jää

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millä keinoin tuoreet eläkeläiset ovat turvanneet talouttaan. Tulosten mu-kaan eläkeläisten tulevaisuutta turvaavat usein oma asunto (61 %:lla eläkeläisistä) ja säästötili (54 %:lla elä-keläisistä). Vajaa kolmannes (31 %) oli turvannut vanhuusvuosiaan sijoittamalla osakkeisiin. Lisäeläke oli 24 %:lla eläkeläisistä.

Puolella (51 %) eläkeläisistä varallisuuden arvo ylitti 100 000 euroa.
”Eläkeläisten varallisuus koostuu pääosin omasta asunnosta. Moni ei halua käyttää sitä ainakaan kokonaan hoivapalveluihin. Tutkimuksen mukaan suuri osa (41 %) uskoo, että hänellä ei ole varaa ostaa hoivapalveluita. Sen sijaan enemmistö (58 %) uskoi jättävänsä perintöä jälkipolville ”, Jaakko Kiander kertoo.

Entistä useampi haluaisi ja jaksaisi tehdä töitä

Tuoreista eläkeläisistä 57 % haluaisi jatkaa töitä eläkkeellä, ja hyvin työssä arvionsa mukaan jaksaisi yhtä moni (57 %). Määrä on kasvanut kahden vuoden takaisesta eli vuodesta 2011, jolloin vastaavat luvut olivat 53 % ja 49 %. Tärkeimmät syyt työssä jatkamiseen ovat tulotaso ja mielekäs työtehtävä.

Vaikka entistä useampi eläkeläinen haluaisi ja jaksaisi työskennellä, taantuman myötä työtä on harvemmille tarjolla. Enemmistö yrittäjistä (63 %) ja puolet ylemmistä toimihenkilöistä (51 %) uskoo työtä löytyvän eläk-keen rinnallekin. Alemmista toimihenkilöistä siihen uskoo 38 % ja työntekijöistä 42 %.

”Tuoreet eläkeläiset ovat aktiivisia. Suuri osa haluaisi jatkaa eläkkeen rinnalla ansio- tai vapaaehtoistyötä. Moni eläkeläinen kokee myös tarvetta lisätulolle. Kaikki eivät kuitenkaan työskentele, koska sopivaa työtä ei ole tarjolla”, Jaakko Kiander summaa.

Kyselyyn vastasi syksyn 2013 aikana 549 eläkeläistä, jotka saivat Ilmarisesta vanhuus- tai osa-aikaeläkepäätöksen elomarraskuussa 2013. Vastaajien keski-ikä oli 63 vuotta.

iAreenassa ajankohtaisia puhujia ja teemoja

iAreena on Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämä seminaari ajankohtaisesta ikääntyvien asioihin liittyvästä teemasta. Tapahtuma järjestettiin nyt neljännen kerran. Tämän vuoden teemana oli ”Mihin rahani riittävät?”

Jaakko Kianderin esittelemän Ilmarisen tutkimuksen lisäksi toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppi Finanssialan keskusliitosta luennoi aiheesta ”Miten muutan varallisuuteni laadukkaaksi vanhuudeksi?” ja Vanhustyön keskusliiton valtuuston puheenjohtaja VTT Markku Lehto puolestaan pohti ikäihmisten roolia yhteiskunnallisina vaikuttajina sekä vapaaehtoistyön arvoa.

Toimittaja Johanna Korhosen vauhdittamassa paneelikeskustelussa päivän teemaan pureutuivat kansanedustaja Osmo Soininvaara, finanssineuvos Urpo Hautala valtiovarainministeriöstä, Järvenpään Eläkeläisneuvoston puheenjohtaja Leena Peltosaari sekä tuore eläkeläinen, toimittaja Marjut Lindberg.

Lisätietoja tutkimuksesta:
Jaakko Kiander, johtaja, talous ja eläkepolitiikka, puh. 010 284 2599 Jouni Vatanen, tutkija, puh. 010 284 3129

iAreena-seminaarista lisätietoja antavat:
Leena Valkonen, viestintäpäällikkö, Vanhustyön keskusliitto, puh. 050 421 0762
Milla Kauppila,tiedottaja, Ilmarinen, puh. 050 376 4768, 010 284 2503

Seminaariesitykset:
Johtaja Jaakko Kiander, Ilmarinen

[Dokumentti iAreena_JaakkoKiander (1966)]

Vanhustyön keskusliitto, valtuuston pj, VTT Markku Lehto

[Dokumentti iAreena_MarkkuLehto (1967)]

Toimitusjohtaja Pia-Noora Kauppi, Finanssialan keskusliitto iAreena_Pia-NooraKauppi



Takaisin