Hyviä vuosia koko elämän ajan

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 6.10.2013

Vanhustenpäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Porvoossa pohdittiin hyvän elämän kysymyksiä. Hyvät vuodet syntyvät parhaiten oman asennoitumisen kautta, korostettiin juhlan puheissa.

Juhlan avasi Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen, joka luki Tasavallan presidentti Sauli Niinistön juhlaan lähettämän kirjallisen tervehdyksen. Presidentti nosti esiin, että Keskusliitto on toiminut vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistäjänä vuodesta 1949 valtakunnallisesti ja paikallisesti. Vanhustenpäivä ja -viikko sisältävät vuosi vuodelta yhä enemmän tapahtumia ja osallistujia. Ikäihmisten oma teemapäivä yhdistää monia toimijoita ja tuo toivottua
virkistystä ja toimintaa ikäihmisten elämään. Presidentti lähetti lämpimän tervehdyksensä juhlaväelle toivottaen kaikille Hyviä vuosia!

Omassa tervehdyksessään Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen nosti esille esimerkkejä keskusliiton toiminnasta ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi.

– Iäkkäiden palveluja ja asemaa tulee kaiken aikaa parantaa. Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta parantaa asumisoloja ja esteettömyyttä. Senioritoiminta ja Ystäväpiirit lisäävät iäkkäiden sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta. Eloisa ikä -hanke vahvistaa myönteistä asennetta ikääntymiseen ikäihmisten omia voimavaroja korostaen. Teknologia -hankkeella parannetaan arkea ja kotona asumista. Tällä saralla meillä on Suomessa vielä paljon kehitettävää ja tekemistä.

Aaltonen korosti, että palveluja tulisi järjestää yksilöllisistä tarpeista käsin. Ihminen on yksilö, ehkäpä eniten juuri iäkkäänä.

Hyvät vuodet syntyvät Aaltosen mukaan parhaiten omien asenteiden kautta. Kun asenne on kohdallaan, on hyvä vuosikin tulollaan.

Vanhat eivät ole yhtenäinen joukko

Kuka on vanha? Sen tietää vain ihminen itse. Vanhuus ei ole syntymätodistukseen merkitty vuosiluku, vaan kulttuurinen käsite ja subjektiivinen kokemus. Eivätkä vanhat ihmiset ole mikään yhteinen joukko jotain toisia niin kuin lehtien otsikoista voisi päätellä. Vanhat ihmiset ovat eri-ikäisiä, erinäköisiä ja erikokoisia ihmisiä, avasi vanhus-käsitettä arkkiatri Risto Pelkonen juhlapuheessaan.

Hyvä elämä merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Kaikilla on kuitenkin samanlaiset perustarpeet, aineelliset ja henkiset, hengelliset ja sosiaaliset.
Arkkiatri totesi, että vuoropuhelu eri-ikäisten kanssa ja muiden mukana oleminen yhteisön osana ovat hyvän elämän lähde. Yhtä tärkeää on, että hyväksyy itsensä, että tulee toimeen oman minänsä ja oman vanhuutensa kanssa.

– Hyvä elämä on unelmia ja haaveita. Rohkeutta tehdä se, mikä on mahdollista ja malttia hyväksyä se, mille ei voi mitään. Se on uskoa, että hyvää on olemassa, toivoa että omilla toimillaan voi saavuttaa jotain hyvää ja luottamusta siihen, että toisesta välittäminen on keskuudessamme pysyvä arvo.

Onko siis vanhusten valtakunnassa kaikki hyvin? Arkkiatri nosti esille äskettäin julkaistun kansainvälisen vertailun vanhusten hyvinvointiin liittyen luonnehtien, että tulos oli tyly Suomelle.

– Kun mittareina olivat taloudellinen turva, terveys, työllisyys ja koulutus sekä toimintaympäristö Suomi sijoittui 15 sijalle - ykkösenä Ruotsi. Tulokseen on suhtauduttava vakavasti – ja erityisen vakavasti eriarvoisuuteen. Parannettavaa siis on.

Väestön vanheneminen on otettava huomioon kaikessa yhdyskuntasuunnittelussa, olipa kysymyksessä mikä tahansa arkiseen elämään liittyvä asia. Vanhusneuvoston asemaa tulisi vahvistaa, kunnan tulee laatia vanhushuollon suunnitelma ja kartoittaa vanhusten tarpeet. Kotona asumisen ykkösasioita ovat turvallisuus ja viihtyvyys, korosti Pelkonen.

Vanhuuteen hän suhtautuu levollisesti.
– Vanhana on hyvä olla. Vauhtia voi hidastaa kun ei tarvitse kilpailla kenenkään kanssa.

Mikä vanhuudessa tai vanhentumisessa pelottaa?

Porvoon suomalaisen seurakunnan kappalainen Riitta Kaajava pohti tervehdyksessään, mikä vanhuudessa pelottaa.

– Sairaudet ja niiden myötä liikkumisen ja osallistumisen mahdollisuudet, yksinjääminen, yhä enemmän toisten ihmisten avun tarvitsevuus, itsemääräämisoikeuden kadottaminen ja pahimmillaan kokemus siitä, että koko ihmisarvo on nolla ja on vain menoerä ja rasite yhteiskunnan rattaissa.

Hyviin elämän vuosiin liittyy kiinteästi kysymys terveydestä ja ihmissuhteista. Suomessa on noin 300 000 vanhusta, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi. Yksinäisyyden kokemusta vahvistaa sairaus, mikä estää lähtemästä kodista, laitoksissa asuvista puhumattakaan. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kohde Suomessa on ollut yksinäiset vanhukset, Kaajava esitti.

Juhlassa tervehdyksensä esittivät myös Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula sekä Porvoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Björn Sundqvist.

Lisätietoja juhlasta:
Pirkko Karjalainen, toiminnanjohtaja, 050 636 11
Leena Valkonen, viestintäpäällikkö, 050 4210 762
etunimi.sukunimi a vtkl.fi

Meddelande på svenska

[Dokumentti De gamlas dag hufvudfest Goda år (1909)]

Juhlan puheet ja tervehdykset suomeksi

[Dokumentti Presidentti Niinistön tervehdys (1900)]

[Dokumentti Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajan Elli Aaltosen tervehdys (1907)]

[Dokumentti Hyviä vuosia Risto Pelkonen (1898)]

[Dokumentti Seurakuntien tervehdys Riitta Kaajava (1904)]

[Dokumentti Vanhustenpäivän pääjuhla Jukka-Pekka Ujula (1902)]

Hälsningar och festtalet på svenska

[Dokumentti President Niinistös hälsning (1901)]

[Dokumentti Goda År Risto Pelkonen (1899)]

[Dokumentti Ordförande Elli Aaltonen (1906)]

[Dokumentti Äldredagens riksomfattande huvudfest Jukka-Pekka Ujula (1903)]



Takaisin