Muistisairaiden kuntoutus hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 4.6.2013

Kelan julkaisusarjassa on julkaistu tutkimus muistisairaiden liikunnallisesta kuntoutuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko pitkäkestoisella, intensiivisellä kuntoutuksella parantaa Alzheimer-potilaiden liikuntakykyä sekä lykätä toiminnanvajeita ja pysyvään laitoshoitoon joutumista. Samoin tutkittiin liikunnallisen harjoittelun vaikutuksia mielialaan ja muistitoimintoihin. Tutkimus toteutettiin Vanhustyön keskusliiton, Helsingin ja Oulun yliopistojen, sekä Kelan yhteistyönä vuosina 2007–2011.

Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen interventio, jonka on voitu osoittaa vähentävän kaatumisia muistisairailla.

Nyt julkaistavassa tutkimuksessa selvitettiin liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuutta kotona asuvien, Alzheimerin tautia sairastavien toimintakykyyn ja heidän omaishoitajiensa hyvinvointiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin sekä muistisairaan että hänen omaishoitajansa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja niiden kustannuksia tutkimuksen seuranta-aikana.

Tutkimukseen osallistui 210 pariskuntaa, joissa toinen oli muistisairaan puolisonsa omaishoitaja. Pariskunnat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään, joista kaksi sai kuntoutusta vuoden ajan.

Yksi ryhmä toteutti kotona fysioterapeutin ohjauksessa räätälöityä harjoitusohjelmaa kahdesti viikossa tunnin ajan. Toisessa satunnaistetussa ryhmässä muistisairaat saivat ohjattua ja ohjelmallista harjoittelua päiväkeskuksessa kymmenen hengen ryhmissä kahden fysioterapeutin johdolla kahdesti viikossa neljän tunnin ajan. Kolmas satunnaistettu ryhmä toimi vertailuryhmänä ja sai tavanomaista kunnallista hoitoa.

Tutkimuksen tulosten mukaan kotona tapahtuva, räätälöity liikunnallinen kuntoutus hidastaa muistisairaan fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia. Harjoittelu saattaa vaikuttaa myönteisesti myös muistisairaiden kognitioon, erityisesti toiminnanohjaukseen. Lisäksi kuolemanvaara näytti pienentyneen kotikuntoutusryhmässä.

Ryhmässä tapahtuvan kuntoutuksen todettiin säästävän merkitsevästi muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä ja kuluissa. Nämä liikuntainterventiot ovat maailmanlaajuisestikin ensimmäisiä, joiden on voitu osoittaa vähentävän kaatumisia muistisairailla.

Muistisairaan puolison kuntoutus puolestaan ei vaikuttanut omaishoitajien elämänlaatuun, kuormittuneisuuteen tai masentuneisuuteen.
Kela on vuodesta 2000 lähtien kehittänyt geriatrista kuntoutusta. Tavoite on ollut kehittää ikääntyneen väestön erityistarpeisiin vastaavia kuntoutusmalleja. Tutkimuksessa luotiin turvallinen kuntoutusmalli, joka parantaa Alzheimerin tautia sairastavien toimintakykyä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia.

Hanketta koordinoi Vanhustyön keskusliitto ja päärahoittajana toimi Kela. Hanketta rahoittivat myös Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö sekä Konung Gustaf V:s och Drottning Victorias Frimurarestiftelse.

Lisätietoja:
Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, Helsingin yliopisto
Professori, LKT, Kaisu Pitkälä, puh. 050 338 5546
Sähköposti: kaisu.pitkala(at)helsinki.fi

Julkaisu: Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013. ISBN 978-951-669-909-0 (nid.), ISBN 978-951-669-910-6 (pdf). Hinta: 15 euroa.
Tilaukset: julkaisut(at)kela.fi tai puh. 020 634 1947.



Takaisin