Omahoitovalmennuksesta apua muistisairaille ja heidän omaisilleen

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 23.4.2013

Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa 2011–2014 selvitään Omahoito-ryhmävalmennuksen vaikutuksia muistisairaiden ja heidän puolisoidensa ja elämänlaatuun. Tutkimukseen osallistui pääkaupunkiseudulta 136 pariskuntaa, joiden puolisoista toinen oli saanut tutkimusta edeltävästi muisti-sairausdiagnoosin.

Vuosittain yli 13 000 ihmistä Suomessa sairastuu johonkin dementoivaan sairauteen. Muistisairaus on usein järkytys potilaalle ja läheiselle. Muistisairaus muuttaa potilaan ja lähipiirin arkea ja tulevaisuuden suunnitelmia paljon. Sairauteen liittyvä tiedollinen tuki auttaa ymmärtämään ja kohtaamaan sairauteen liittyviä tarpeita. Kuitenkin pelkän tiedon jakamisen hyöty omaishoito-perheille tai potilaille on usein koettu melko vähäiseksi.

Omahoitovalmennustutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko potilasta ja hänen puolisoaan voimaannuttaa kohtaamaan aiempaa paremmin muistisairautta ja sen tuottamia arjen ongelma-tilanteita, vahvistaa heidän ongelmaratkaisutaitojaan ja tukea heidän elämänhallintaansa. Tukeminen yhdessä tiedollisen tuen kanssa parantavat sairastuneen ja läheisen kykyjä selviytyä sairauden ja arjen ongelmien kanssa.

Omahoitovalmennustutkimuksessa muistisairaille sekä heidän puolisoilleen järjestettiin saman-aikaisesti teemallisia ryhmätapaamisia, jotka toimivat psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen ja omahoitoa tukevin periaattein. Ryhmät kokoontuivat kahdeksan kertaa 4 tunnin ajan kerran viikossa. Kutakin ryhmää ohjasi kaksi koulutettua ohjaajaa. Ryhmissä hyödynnettiin vertaistukea ja ryhmien sisällöt luotiin osallistujien toiveiden mukaisesti. Tutkimukseen osallistuu 136 pariskuntaa, joista puolet osallistui omahoitovalmennuksen ryhmätoimintaan ja puolet vertailuryhmään. Tutkit-tavilla on seurattu mm. muistitoimintoja ja elämänlaatua.

Omahoitovalmennusryhmiin osallistuneet kokivat ryhmätoiminnan hyvin hyödyllisenä itselleen. He sitoutuivat ryhmiin erittäin hyvin. Hanke osoittaa, että omahoitovalmennus paransi muisti-sairaiden henkilöiden muistitoimintoja verrattuna vertailuryhmään. Lisäksi ryhmätoiminta paransi heidän puolisoidensa elämänlaatua.

Vuonna 2014 selvitetään kaikkien tutkimukseen osallistuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö ja selvitetään myös tällaisen kuntoutuksen kustannusvaikuttavuus. Tutkimuksen omahoito-valmennus toteutettiin vuosina 2011–2012. Omahoitovalmennus tuotti uuden kuntoutusmallin. Sitä voidaan toteuttaa muistisairauden diagnosointivaiheessa, jolloin hätä tulevasta on suurin.

Vanhustyön keskusliiton ohella tutkimukseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ja Oulunkylän kuntoutussairaala. Tutkimustyötä vetävät LT, geriatrian el Marja-Liisa Laakkonen Laakson geriatrian muistipoliklinikalta ja professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja:
Tutkimushankkeen johtaja Marja-Liisa Laakkonen, 050 547 8616, marja-liisa.laakkonen(at)kolumbus.fi
toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto, 050 636 11, pirkko.karjalainen(at)vtkl.fi
viestintäpäällikkö Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto 050 421 0762, leena.valkonen(at)vtkl.fi

Tiedotustilaisuuden 23.4.2013 esitysmateriaali:

[Dokumentti Omahoitovalmennus (1793)]



Takaisin