Eläkeläisiä huolettavat raha ja terveys -yhteiskunnan odotetaan huolehtivan hyvinvoinnista

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 8.2.2013

Kolmas ikä – sinun odotuksesi -tutkimus julkistettiin Eläkeyhtiö Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena ajankohtaisfoorumissa tänään Helsingissä.

Eläkkeelle jäävät suomalaiset kokevat ansainneensa eläkkeensä ja suhtautuvat eläkkeelle jäämiseen positiivisesti, ilmenee Ilmarisen tekemästä kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan rahan riittävyys sekä oma terveydentila kuitenkin huolestuttavat. Tuoreissa eläkeläisissä on tutkimuksen mukaan työvoimapotentiaalia, sillä he ovat omasta mielestään hyväkuntoisia ja työkykyisiä. Vastaajien mielestä suurin vastuu eläkeläisten hyvinvoinnista on yhteiskunnalla.

Kolmas ikä – sinun odotuksesi -kyselytutkimuksessa Ilmarinen kartoitti tuoreiden eläkeläisten odotuksia ja huolenaiheita tulevien eläkepäiviensä suhteen. Lisäksi kysyttiin tuntemuksia ja käsityksiä omasta kunnosta. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös eläköityvien ajatuksia taakse jääneestä työelämästä. Tutkimustulokset julkistettiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämässä iAreena-seminaarissa Helsingissä.
Lähes puolet (46 %) vastaajista oli huolissaan rahan riittävyydestä eläkkeelle siirryttyä. Raha-asiat huolestuttivat erityisesti pienituloisia, mutta myös monia hyvin toimeentulevia.

– Vaikka Suomessa on kansainvälisesti vertaillen hyvä, noin 60 prosentin eläkkeen taso, toki eläkkeelle siirtyminen vaatii toimeentulon sopeuttamista. Eläke on kuitenkin aina palkkaa pienempi, muistuttaa Ilmarisen eläkejohtaja Anne Koivula.

Myös sosiaalisen kanssakäymisen vähentymisestä (39 %) ja omasta terveydestä (39 %) oltiin eläkkeen kyn-nyksellä huolissaan. Toisaalta joka neljäs (22 %) ei ollut huolissaan mistään. Naiset olivat miehiä huolettomampia eläkkeelle siirtyessään.

Kun juuri eläkkeelle jääneiltä kysyttiin, millaisena he näkevät elämänsä 15 vuoden kuluttua, huolenaiheita oli jo melkein jokaisella (98 % vastaajista). Eniten huolta kannettiin omasta kunnosta ja jaksamisesta (74 % vastaajista). Kaksi kolmesta (66 %) oli huolissaan terveyspalveluiden riittävyydestä ja reilu puolet (56 %) murehti hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. Sen sijaan sopivan asumismuodon löytyminen huolestutti vain 14 % vastaajista.

Huolenaiheissa oli eroja vastaajaryhmien välillä. Esimerkiksi hyvin toimeentulevat eivät olleet yhtä huolissaan omasta kunnostaan ja jaksamisestaan kuin alempiin tuloluokkiin kuuluvat.

Tuntemukset: Eläkkeelle jäädään hyvillä mielin

Eläkeläisten tuntemukset eläkkeelle jäädessä olivat tutkimuksen mukaan valtaosin myönteisiä. Kaksi kolmasosaa vastaajista tunsi eläkkeelle jäämisen olevan ”ansaittu”. Toiseksi eniten mainittu tunne oli ”vapaa”, jonka mainitsi 39 % vastaajista.

Vain 15 prosenttia kuvaili tuntemuksiaan osittain tai täysin kielteisiksi. Mainituimmat kielteiset tuntemukset olivat ”epävarma”, ”väsynyt” ja ”huolestunut”.

Lähes kaikilla (97 %) vastaajilla oli positiivisia odotuksia tulevaisuudelleen. Eniten eläkkeelle jäävät odottivat ”aikaa nauttia elämästä”. Muita merkittäviä myönteisiä odotuksen aiheita olivat esimerkiksi ”aikaa perheelle” ja ”aikaa terveydestä huolehtimiseen”. Vastauksissa oli eroja sukupuolten välillä. Siinä missä miehet odottivat naisia useammin eläkepäiviltään harrastuksia, naisten odotukset liittyivät hieman miehiä useammin terveydestä huolehtimiseen, lepoon ja elämänlaatuun.

Eläkkeelle jäävät ovat hyväkuntoisia ja saaneet työelämältä paljon

Eläkkeelle jäävät kokivat työkykynsä pääosin hyväksi. 65 % vastaajista koki, että jaksaisi fyysisen kuntonsa puolesta hyvin tehdä ansiotyötä, ja 73 % jaksaisi töissä henkisten voimavarojensa puolesta. 60 % koki työkykynsä hyväksi sekä fyysisen että henkisen kuntonsa puolesta. Avoimissa vastauksissa moni mainitsikin, että olisi valmis tekemään kevyttä ansiotyötä.

– Eläköityneissä näyttäisi olevan paljon työvoimapotentiaalia. Jos nykyistä useampi eläkeläinen tekisi eläkkeen rinnalla ansiotyötä, sillä olisi omalta osaltaan positiivinen vaikutus työurien pituuteen. Lisäksi hyötyä koituisi myös yksilölle, sillä ansiotyöstä saatu palkka kerryttää luonnollisesti eläkettä, Koivula korostaa.

Vastaajaryhmien välillä oli eroja siinä, millaisena oma terveys koettiin. Siinä missä toimihenkilöinä työskennelleet olivat mielestään hyvässä työkunnossa sekä fyysisesti että henkisesti (79 %), työttömänä olleista selvästi harvempi (40 %) koki samoin.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös, mitä työelämältä oli saatu. Yli puolet (57 %) tutkimukseen osallistuneista kertoi saaneensa sosiaalisia suhteita ja 42 % mainitsi aineellisen hyvän. Yli kolmannes (35 %) oli kokenut saaneensa työelämältä henkistä mielihyvää. Naiset kokivat miehiä useammin sosiaaliset suhteet tärkeimpänä työelämän antina. Ylemmissä tuloluokissa arvostettiin muita tuloluokkia enemmän työn mukanaan tuomia kokemuksia ja kehittymismahdollisuuksia, aineellista hyvää sitä vastoin arvostettiin ylemmissä tuloluokissa vähemmän.

Yhteiskunnan odotetaan huolehtivan hyvinvoinnista

Vastauksista kävi ilmi, että eläkkeelle jäävillä on isoja odotuksia hyvinvointiyhteiskunnalta. Yli puolet (51 %) oli sitä mieltä, että suurin vastuu eläkeläisten hyvinvoinnista on valtiolla ja kunnilla. Kolmannes (34 %) oli sitä mieltä, että yksilö itse vastaa hyvinvoinnistaan. 11 %:n mielestä poliitikot kantavat suurimman vastuun. Vain 2 % antaisi hyvinvoinnistaan huolehtimisen omaisten ja läheisten vastuulle.
– Vastauksista näkyy, että nyt eläkkeelle siirtyvät ovat hyvinvointiyhteiskunnan kasvatteja. On ymmärrettävää, että myös eläkkeellä yhteiskunnalta odotetaan huolenpitoa, sanoo Koivula.

Kyselyyn vastasi 312 henkilöä, jotka saivat Ilmarisesta vanhuus- tai osa-aikaeläkepäätöksen loka–marraskuussa 2012. Vastaajat olivat iältään 60–68-vuotiaita.

Lisätietoja:
Anne Koivula, eläkejohtaja, puh. 010 284 2217, 050 502 2217
Jouni Vatanen, tutkija, puh. 010 284 3129

Tutustu Kolmas ikä - sinun odotuksesi kyselytutkimukseen:

[Dokumentti Kolmas ikä - sinun odotuksesi -tutkimus (1749)]

Tutustu iAreenan esitysmateriaaleihin: iAreena 2013 esitysmateriaalit



Takaisin