Puolet 75–80-vuotiaista valmiita maksamaan arkea helpottavasta teknologiasta

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 14.11.2012

Ikäihmiset suhtautuvat myönteisesti uuteen teknologiaan arjen apuna. Tämä käy ilmi Ikääntyminen ja asuminen 2012 -kyselytutkimuksesta, jolla KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) selvitti iäkkäiden suomalaisten asumistoiveita ja -tarpeita. Kysely teetettiin TNS Gallupilla yhteistyössä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin (KIRA-foorumin) kanssa.

Suurin osa ikäihmisistä haluaa asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Uutta teknologiaa itsenäisen selviytymisen tueksi kehitetään jatkuvasti. Osa kotona asumista tukevasta teknologiasta kuuluu kotihoidon piiriin ja kunta osallistuu sen kustannuksiin, mutta lähes puolet ikäihmisistä on valmis maksamaan teknologiasta myös itse.

Eniten kiinnostavat turvallisuuteen, ruokaan ja viihtymiseen liittyvät palvelut. Jopa 60 prosenttia 75–80-vuotiaista on valmis maksamaan automaattisesti hälyttävistä laitteista, kuten turvapuhelimesta, erilaisista tunnistimista tai lääkekellosta. Lähes yhtä moni on kiinnostunut kodin turvatekniikasta, kuten ovipuhelimesta, automaattihanasta tai automaattisesti sammuttavasta liesituulettimesta. Sähköisistä virikepalveluista (esimerkiksi liikunta, ajanviete, mielenvirkistys) on valmis maksamaan 49 % vastanneista.

Sähköisistä terveyspalveluista ja terveydentilan seurannasta (esimerkiksi verenpaineen mittaus kotoa käsin) oli valmis maksamaan 41 %. Kysytyistä aiheista vähiten kiinnostusta herättivät kotiautomaatio ja tietokonevälitteiset yhteydenpitopalvelut. Maksuhalukkuuteen saattaa monien laitteiden ja palvelujen kohdalla vaikuttaa tiedon puute.

Yli puolet 75–80-vuotiaista arvelee käyttävänsä palvelujen ostoon noin viiden vuoden kuluttua alle 300 euroa kuukaudessa. Neljännes arvelee käyttävänsä alle 100 euroa, ja jopa 14 % ajattelee, ettei käytä näihin palveluihin lainkaan omaa rahaa. Neljännes vastanneista ei osannut arvioida maksuvalmiuttaan. Vanhemmat ikäihmiset arvelevat käyttävänsä palvelujen ostoon enemmän rahaa kuin nuoremmat.

Apua odotetaan erityisesti lapsilta ja läheisiltä

75–80-vuotiaiden luottamus yhteiskunnan apuun on melko vähäistä: vain noin puolet luottaa yhteiskunnan tai kunnan apuun vanhetessaan. Sen sijaan lähes 80 % luottaa saavansa apua lapsiltaan ja lähiomaisiltaan, lähes 60 % ystäviltään ja naapureiltakin lähes puolet (48 %).

Vanhuksille suunnattua teknologiaa kehitetään yhä enemmän siten, että vastuu laitteiden ylläpidosta, käytön opastuksesta ynnä muusta on omaisilla. Lähes 80 % ikäihmisistä luottaakin siihen, että saa ikääntyessään omaisilta apua. Lapset elävät kuitenkin nykyään usein etäällä vanhemmistaan, joten ainakin säännöllinen ja tiivis auttaminen voi olla vaikeaa. Teknologiasta voisi olla nykyistä enemmän hyötyä etäomaisille. On tärkeää miettiä, millaiseen avuntarpeeseen omaiset voivat vastata, ja minkälainen teknologinen ratkaisu voisi tukea omaisten työtä.

Yli puolet ikäihmisistä haluaisi asua yhteisöllisesti

Yhteisöllistä asumista on tarjottu yhdeksi tulevaisuuden asumismuodoksi ikäihmisille. Tämän tutkimuksen perusteella jopa 56 % 75–80-vuotiaista suhtautuu myönteisesti yhteisölliseen asumiseen. 28 % haluaisi iän karttuessa asua talossa, jossa on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä muiden asukkaiden kanssa tai esimerkiksi hoitaa arkiaskareita yhdessä, ja toiset 28 % pitää tätä vaihtoehtoa mahdollisena. Erityisesti maaseudulla asuvat, puolison kanssa asuvat sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa asuvat suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Muita kielteisemmin suhtautuvat erityisesti yksinasuvat sekä pääkaupunkiseudulla asuvat. Tähän voi ajatella vaikuttavan sen, että maaseudulla on kaupunkia useammin mallia eri sukupolvien asumisesta yhdessä ja arjen jakamisesta. Naapuriapuun luottaa lähes puolet 75–80-vuotiaista, miehet enemmän kuin naiset, ja vanhimmat (79–80-vuotiaat) enemmän kuin nuoremmat.

– Yleisesti tutkimuksesta näkyy, että ikäihmiset ovat valinnoissaan joustavampia kuin yleensä ajatellaan, toteavat projektipäälliköt Lea Stenberg ja Kirsti Pesola.
– Enemmistö haluaisi tulevaisuudessakin asua omassa tutussa asunnossaan, mutta yli kolmannes on valmis tekemään asumisoloihin muutoksia iän mukanaan tuomien vaatimusten myötä.

– Tutkimuksen tulokset kertovat myönteisestä suhtautumisesta teknologiaa kohtaan. KÄKÄTE-projektin muissa selvityksissä on kuitenkin havaittu, että mikä tahansa ei kelpaa: jotta teknologiasta olisi hyötyä ikäihmisille, sen on oltava hyvää, helppokäyttöistä ja riittävän halpaa, projektipäälliköt toteavat.

Tutkimuksen toteuttaminen

Ikääntyminen ja asuminen 2012 -tutkimuksen teettivät KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia) sekä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA. TNS Gallup toteutti Suomen 75–80-vuotiasta väestöä edustavan tutkimuksen puhelinhaastatteluin elokuussa 2012. Kyselyyn vastasi 401 satunnaisesti väestörekisteristä poimittua suomalaista. 55–74-vuotiaille suomalaisille esitettiin samat kysymykset sähköisesti TNS Gallup Forum -internetpaneelissa, johon vastasi 562 henkilöä. Tutkimustulosten virhemarginaali on noin neljä prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lehdistötiedote kokonaisuudessaan

[Dokumentti Lehdistotiedote_KAKATE_ikaantyminen_ja_asuminen_2012.pdf (1691)]

Lisätietoja

Lea Stenberg, projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti, puh. 050 323 5533, lea.stenberg(at)valli.fi
Kirsti Pesola, projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti, puh. 050 597 0069, kirsti.pesola(at)vtkl.fi
Merja Vuoripuro, viestintäjohtaja, KIRA-foorumin viestintäryhmän puheenjohtaja, puh. 040 587 2642, merja.vuoripuro(at)rakennusteollisuus.fi

Ikäteknologia.fi, Kirafoorumi.fi



Takaisin