Muistisairas tarvitsee kokonaisvaltaista hoitoa

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 12.1.2011

Muistisairaan hoidon ensisijainen tavoite on potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun tukeminen sairauden kaikissa vaiheissa. Sen toteutuminen vaatii toimivaa, eri muistiammattilaisista koostuvaa hoitoketjua ja osaavia muistiammattilaisia.

Kokonaisvaltaisen hoidon lähtökohtana on muistisairauden mahdollisimman varhainen diagnosointi ja kohdennetun lääkehoidon aloitus. Muistisairaan toimintakykyyn vaikuttavat muistisairauden ohella muut sairaudet ja vaivat, hänen käyttämänsä lääkkeet, ravitsemustila, fyysinen ja psykososiaalinen ympäristö, vuorovaikutussuhteet ja potilaan persoonalliset ominaisuudet. Nämä eri osa-alueet huomioiva hoito edellyttää hoitoammattilaisilta yhteistyötä ja vuoropuhelua potilaan ja hänen perheensä kanssa.

Muistipotilaan kotona asumista voidaan tukea, kun kokonaisvaltainen hoito koordinoidaan ja räätälöidään yhteistyössä muistisairaan ja hänen perheensä kanssa. Tällainen toimintatapa myös hillitsee palveluiden käyttöä ja yhteiskunnan kustannuksia. Kotona asumisen riskitekijöiden tunnistaminen ja ripeä ja vastuullinen tarttuminen niihin ovat edellytyksiä kotona asumisen jatkumiselle. Käytösoireet ovat merkittävin riskitekijä muistisairaan kotona asumiselle.

Muistipotilaan käytösoireiden taustalla on lukuisia tekijöitä joita voidaan hoitaa. Tavallisimpia ovat matala verenpaine, kipu, muu fyysinen huonovointisuus ja muistipotilaan näkökulmasta epäasiallinen kohtelu. Kokonaisvaltaisella arvioinnilla ja hoidolla käytösoireita voidaan lieventää ja myös muistipotilaan hyvinvointia parantaa. Arviointi edellyttää yhteistyötä omaisten ja moniammatillisten osaajien kanssa.

Käytösoireiden kokonaisvaltainen hoito vaatii ammattilaisten osaamisen lisäämistä. Psykososiaalinen hoito on kokonaisvaltaisen hoidon osa johon tulisi nykyistä enemmän panostaa.

Tulokset nousevat esiin Vanhustyön keskusliiton koordinoimissa ja Raha-automaatti-yhdistyksen rahoittamissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa on selvitetty mahdollisuuksia tukea muistisairaita ja heidän perheitään. Vuosina 2004–2006 Omaishoito yhteistyönä-tutkimuksessa selvitettiin omaishoitajien tukemista. Tutkimuksen pohjalta kehitettiin muistikoordinaattorimalli ja nykyisin muistikoordinaattoreita toimii jo kymmenissä kunnissa. Malli on otettu mukaan myös valtakunnallisiin Käypä hoito -suosituksiin, kertoo vanhempi tutkija Ulla Eloniemi-Sulkava, joka on tehnyt tutkimusta Vanhustyön keskusliitossa.

Vuoden 2010 lopussa keskusliitossa päättyi nelivuotinen MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishanke, joka sisälsi yhtenä osa-alueena uusien toimintamallien kehittämisen pitkäaikaishoidossa olevien käytösoireisten muistisairaiden hoitoon. Käytösoiretutkimukseen osallistui yhteensä noin 300 pitkäaikaishoidon asiakasta.

Lisätietoja
Vanhempi tutkija Ulla Eloniemi-Sulkava, MielenMuutos-hanke 050 518 0907
Toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto 050 636 11
Viestintäpäällikkö Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto 050 421 0762
www.mielenmuutos.fi, www.vtkl.fi



Takaisin