Vanhojen kokemus on pääomaa

Leena Valkonen (leena.valkonen a vtkl.fi), 24.5.2010

Maailma ikääntyy vauhdilla. Se onkin lähes ainoa tulevaisuuden megatrendi, josta voidaan olla varmoja. Tästä huolimatta julkisella vallalla, yrityksillä ja yhteisöillä ei ole realistista kuvaa vaadittavista toimintatavoista.

Mielipidekirjoitus HS 23.5.2010

Vanhoista ihmisistä kirjoitetaan ja puhutaan negatiiviseen sävyyn. He ovat eläkepommi tai taloudellinen taakka, ja heidät nähdään vain kalliita palveluja tarvitsevina raihnaina olentoina vailla omaa osallisuutta. Todellisuudessa eläkeikäiset ihmiset maksavat veroja, käyttävät ja tuottavat palveluja sekä ylläpitävät markkinoita ja kulttuuritarjontaa.

Vanhojen ihmisten hyvinvointi on meille kaikille tärkeää. Vanhojen osallisuuden rohkaiseminen ja huolenpidon tarjoaminen niille, jotka sitä tarvitsevat, lisäävät kaikkien ihmisarvoa. Perustuslakimme ei tee eroa ihmisten välille iän mukaan.

Tarkastelutapaa on vääristänyt edelleen eettisen ulottuvuuden kapeus tai jopa sen lähes täydellinen puuttuminen. Eettisyys ja taloudellisuus eivät ole toistensa vastakohtia. Talouden realiteetit voi täysin tunnustaa ymmärtäen samalla, että talous on vain väline.

Yhteiskunnan voimavarat eivät kuitenkaan ole vain taloudellisia. Väestön ikääntyminen parantaa yhteiskunnan pitkää muistia, ja vanhat ihmiset tuovat yhteiskuntaan tärkeää elämänkokemusta. Syntyvä kulttuurinen ja sosiaalinen pääomaa voivat tasapainottaa toimintaympäristön kiihkeää muutosta ja eheyttää pirstaloituvaa yhteiskuntaa. Jos tämä pääoma osataan ja halutaan hyödyntää, kunnilla ja valtiolla on taloudelliset
mahdollisuudet toteuttaa niille kuuluvaa julkisen vallan tehtävää eli vastata ihmisten hyvinvoinnin rakenteista.

Ikääntymisen vahvoihin puoliin panostamalla syntyy uusi kuva tulevaisuudesta. Muutos edellyttää kuitenkin ennakkoluulottomuutta ja monien aikaisempien rakenteiden ja asenteiden purkamista. Vanhojen ääntä ja omaa tahtoa on kuunneltava ja heidän omatoimisuuttaan ja luovuuttaan on kaikin tavoin tuettava. Kunnat keräävät esimerkiksi eläkeläisryhmiltä tilavuokria ja katkaisevat silläkin tavoin mielekkään omaehtoisen toiminnan. Vapaaehtoista kerhotoimintaa ja kokoontumisia on suosittava ja omatoimisuudelle luotava uusia edellytyksiä. Vanhojen mahdollisuus pieniin työsuorituksiin pitäisi myös turvata. Vapaaehtoistyön kaikkia muotoja pitäisi kannustaa.

Palveluden kehittämistarve on suuri. Lisäämällä entisenlaisia palveluja ei päästä pitkälle. Tarvitaan uusia resursseja, uusia toimintamalleja ja uutta työnjakoa. Suurimmat uudet voimavarat löytyvät vanhoista ihmisistä itsestään, kunhan niitä osataan käyttää.

Yhteisöllisiä toimintamuotoja voidaan suosia. Yleishyödyllisyys pitää nostaa uudelleen kunniaan palvelujen tuottamisessa ohi voitontavoittelun.

Kansalaisjärjestöt ovat lähellä ihmisten arkea ja toimivat eetoksensa pohjalta. Niiden toimintamallit eivät ole menettäneet voimaansa, vaan ne on testattu vahvoiksi myös nykyisessä kilpailutusten maailmassa. Pitkäikäistyminen on ihmiskunnalle suuri voitto. Useimmille se on myös harras toive.

Aulikki Kananoja
Kuntokallio-Säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Vappu Taipale
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja

Reijo Tilvis
Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja



Takaisin