iAreena: Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää

iAreena: Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa joka kolmatta ikääntyvää

Viestintä, 2.2.2017

Ilmarisen tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas vanhuuseläkkeelle siirtyvä on kiinnostunut yhteisöllisestä asumisesta. Eniten yhteisöllisessä asumisessa kiinnostivat turvallisuus ja arjen apu, kohtuullinen hinta ja palvelut sekä seura. Tutkimus julkaistiin Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton yhteisessä iAreena ajankohtaisfoorumissa tänään.

Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton järjestämän ajankohtaisfoorumin iAreenan teemana oli tänä vuonna ikääntyvien yhteisöllisyys – utopiaa vai huomisen arkea? Asuminen ja yhteisöllisyys -tutkimuksella haluttiin kartoittaa, millaisia toiveita ikääntyvillä on asumisensa suhteen ja miten he suhtautuvat yhteisöllisyyteen. 
Lähes puolet (48 prosenttia) vastaajista haluaisi muuttaa hyvissä ajoin ennen toimintakyvyn heikkenemistä vanhuusvuosia varten suunniteltuun asuntoon. 
 
– Yhteisöllinen asuminen kiinnosti eniten pääkaupunkiseudulla asuvia naisia, joista joka toinen oli kiinnostunut tällaisesta asumisesta, kertoo rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski Ilmarisesta. Tutkimuksessa nousi myös esiin, ettei ole yhtä yhteisöllisyyden konseptia. – Vastaajista vain 16 prosenttia ilmoitti tuntevansa yhteisöllisen asumisen piirissä asuvan, mutta kukin varmaan mieltää sen omalla tavallaan, Rajakoski pohtii. 


Rajakosken mukaan toive yksityisyyteen ja omassa kodissa asumiseen nousi voimakkaasti esiin. Haaveena oli ”asunto, jossa voi olla omassa rauhassaan ja myös muiden kanssa sosiaalisissa yhteyksissä.”
Myös turvallisuus ja palvelut kiinnostivat. – Palveluita halutaan ostaa, ne pitää vain osata hinnoitella oikein ja tarjooman tulee olla riittävän laaja: sellainen, josta jokainen voi valita itselleen sopivat, Rajakoski uskoo.
Mitä ikääntyvät toivovat asumiseltaan


Suurin osa (65 prosenttia) kyselyyn vastanneista oli pohtinut, miten ja missä haluaisi asua vanhuusvuosinaan. Noin joka toinen vastaajista ajatteli muuton olevan ajankohtainen seuraavan 10 vuoden aikana. Muuttoa toiseen asuntoon lähivuosina suunnitteli 27 prosenttia. 


Vastaajista melko harva oli valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle tai remontoimaan vapaa-ajan asuntoaan. Kolmasosa haluaisi remontoida nykyisen asunnon niin, että siinä voisi asua mahdollisimman pitkään. Eniten muuttosuunnitelmiin vaikutti oma ja puolison terveys. Toiseksi eniten vaikuttivat lasten, omaisten ja sisarusten läheisyys sekä puolison toiveet ja eläkkeen myötä pienentyneet tulot. Asumisen toiveissa ja haaveissa tulivat esiin esteetön asuminen, modernit asunnot ja niihin liittyvät koneet ja laitteet, sekä palvelut saatavilla ja lähellä. Haaveena oli esimerkiksi ”kiva porukka asuisi samassa kerrostalossa järvenrannalla kaupungissa keskustassa.”


Yhteinen ruoanlaitto ja tekeminen kiinnostavat 
Yhteisöllisessä asumisessa eniten kiinnostivat turvallinen ja esteetön asuminen, mahdollisuus saada apua arkeen sekä kohtuuhintaisuus. Yhteinen harrastustoiminta ja arjen tekeminen kiinnosti, sekä mahdollisuus hankkia porukalla elämiseen ja vaikka terveydenhoitoon liittyviä palveluja. 
Moni oli valmis myös yhteisiin siivous- ja ruoanlaittovuoroihin. Yhteinen ruoanlaitto kiinnosti lähes 30 prosenttia, naisista jopa 42 prosenttia olisi valmis ruoanlaittovuoroihin. Miehistä 52 prosenttia olisi valmiita kiinteistönhuoltoon, ja siivousvuoroihin yhteisissä tiloissa olisi valmis 41 prosenttia vastaajista.  


Naisia yhteisöllisyys kiinnosti enemmän

Naiset olivat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja erityisesti henkilöiden kanssa, joilla on samansuuntaiset arvot. Naiset asuvat miehiä useammin kerrostalossa, kaupunkimaisessa ympäristössä ja yksin. He ovat myös pohtineet asumisratkaisujaan hieman enemmän ja ovat valmiimpia muuttamaan
Miehet olivat naisia valmiimpia jakamaan ja tekemään kiinteistönhuoltoon liittyviä töitä. Myös oman asunnon tai vapaa-ajan asunnon remontointiin oli miehillä enemmän kiinnostusta.
Pääkaupunkiseudulla asuvat olivat kiinnostuneempia yhteisöllisestä asumisesta ja he olisivat muita valmiimpia asumaan ja jakamaan arkeaan eri-ikäisten kanssa. Maaseudulla yhteisöllinen asuminen kiinnosti joka viidettä (21 %).
– Yhteisöllisyys on ihmisistä kiinni, mutta rakentamisella voimme luoda sille puitteet ja ottaa sen huomioon, Rajakoski sanoo. 


Tutkimus tehtiin verkkokyselynä Ilmarisesta vanhuuseläkepäätöksen saaneille loka–joulukuussa 2016. Kysely lähti eläkehakemuksessa sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille. Vastaajat olivat 62–68-vuotiaita, keski-ikä oli 63,8 vuotta. Kyselyyn vastasi 680 henkilöä, ja vastausprosentti oli hyvä eli 50 %. Vastaajat edustavat hyvin yksityiseltä sektorilta vanhuuseläkkeelle jääneitä. Kyseessä on Ilmarisen viides julkaistu ikääntyviin liittyvä tutkimus ja kuudes iAreena.


Yhteisöllisyyden eri muodot
Vanhustyön keskusliitto ja Ilmarinen ovat rakentaneet iAreenan ohjelman Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teeman Yhdessä mukaisesti. –Haluamme nostattaa keskustelua yhteisöllisyyden eri muodoista ja hyödyistä, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Satu Helin.
Hänen mukaansa yhteisöllisyys koostuu arvoista, joita ovat muun muassa vastavuoroisuus, yhdessä oleminen ja tekeminen, luottamus, sitoutuminen, tavoitteellisuus ja me-henki. Kyky ja halu tehdä yhdessä perustuu ajatukseen saavuttaa enemmän ja suurempaa, kuin yksin tekemällä. Ikääntyneet ihmiset ovat työelämän jälkeen voimavarana yhdistyksissä ja perheyhteisöissään.

– Parhaimmillaan yhteisöllisyyden muodot uudistuvat elämäntilanteen muuttuessa. Nykyisin ikääntyneet ihmiset hakevat myös uusia vertais- ja asumisyhteisöjä, joissa välitetään toisista ja annetaan sekä saadaan tukea. Uusista yhteisöistä toivotaan turvaa itselle ikään kuin varotoimena sille, että yhteiskunnan palvelut eivät riittäisi kasvavalle tarvitsijoiden joukolle, sanoo Helin.

iAreenassa Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen läsnäolon voimasta kertoi puolestaan neurologi ja kirjailija Markku T. Hyyppä. Yhteisöllisen asumisen ratkaisuja esitteli yhteisöllistä senioriasumista tarjoavan JASOn puheenjohtaja Olavi Niemi.  

Paneelikeskustelussa pohdittiin, mikä ja kuka luo yhteisöllisyyttä ja miten se syntyy yhdessä ikääntyneiden ihmisten asumisen ja palvelukonseptien parissa toimivien kanssa. 

Lisätietoja:
Rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski, Ilmarinen, p. 050 574 7491, niina.rajakoski a ilmarinen.fi
Tutkija Jouni Vatanen, Ilmarinen, p. 050 571 2309, jouni.vatanen a ilmarinen.fi
Toiminnanjohtaja Satu Helin, Vanhustyön keskusliitto, 050 428 5244, satu.helin a vtkl.fi 
Viestintäpäällikkö Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto, 050 421 0762, 
leena.valkonen a vtkl.fi 

Tutustu seminaariaineistoihin:

Markku T. Hyyppä, Elinvoimaa yhteisöllisyydestä 

Elinvoimaa yhteisöllisyydestä MarkkuTHyyppa 02022017
3.8 MB, päivitetty 2.2.2017

Olavi Niemi, Jason tarina

iAreena Jaso
677 KB, päivitetty 2.2.2017


Takaisin