Kun ikää tulee lisää – mitä tarvitsemme eniten? - Hagaro 60 vuotta

Viestintä, 20.5.2016

Kaveri-koira ja viini tuovat kultareunan iäkkäiden arkeen. Palvelutalo Hagaron täyttäessä 60 vuotta, haastateltiin erästä asukasta, Anita Widing, jonka sanoja sopii käyttää hyvinä esimerkkeinä siitä mitä iäkkäät henkilöt miettivät omasta arjestaan.

Sekä sielu että ruumis tarvitsee ravintoa. Turvallisuus sanan laajassa merkityksessä on päällimmäisenä. Tulla nähdyksi juuri niin heikkona ja avuttomana kun sitä on! Asukas jota haastateltiin oli kaatunut kotonaan niin monta kertaa että hänen omaiset lopulta saivat hänet ymmärtämään että kun viihtyisä paikka helsinkiläisessä Hagaron palvelutalossa vapautui, niin oli syytä harkita muuttoa sinne, ja sen päätöksen hän lopulta teki, eikä kadu päätös

Anita rouvan kunto on koko ajan kohentunut – kiitos kuuluu säännölliselle ruokailulle, säännölliselle ohjatulle liikunnalle sekä talon tarjoamalle monipuoliselle ohjelmalle ja ennen kaikkia tutulle ammattitaitoiselle henkilökunnalle. Koulutettu kaveri-koira Elliot tervehtii talon asukkaita säännöllisesti. Ensin hän käy huonokuntoisimpien luona ja sitten saavat kaikki muut jotka haluavat seurustella aina niin iloisen kaverin kanssa. Eikä siinä kaikki. Omaiset ovat onnellisia, kun tietävät että äidillä tai isällä/omaisella on hyvä olla, ja se tekee arjesta molemmille osapuolille paljon helpomman. 

Asumismuoto, jossa arki tasapainossa

Eva Stockmann, Fruntimmersföreningen i Helsingfors r.f:n puheenjohtaja sekä yhdistyksen ylläpitämän Hagaron toiminnanjohtaja Carola Aspholm-Backman ovat huolissaan siitä että kun jäädään kotiin liian kauan ennen kuin edes ruvetaan miettimään muita asumisvaihtoehtoja, johtaa se siihen että yleinen kunto on kovin heikko. Kaikkialla ei ole paljon vaihtoehtoja, mutta voisi toivoa että niin moni kuin suinkin hakeutuisi ajoissa asumismuotoon jossa arki olisi tasapainossa. Kotona asumisesta on tullut ”laki” jota kohta kukaan ei uskalla rikkoa. Uskotaan ettei muita vaihtoehtoja ole, eikä uskalleta edes vaatiakaan niitä. Näin on maassa päätetty! Onko se järkevää?

Hyvään tasapainoon kuuluu tietenkin ymmärretyksi tuleminen. Tämä koskee meitä kaikkia. Vanhetessa näkö, kuulo, muisti huononee. Ymmärtävätkö minua hoitavat henkilöt minua? Jos minun puhettani ja kieltäni ei edes ymmärretä, niin silloin en ole onnellinen! Tämä koskee meidän maassamme etenkin ruotsinkielisiä vanhuksia. Vaikkakin moni on aktiivielämässään varmasti käyttänyt useita kieliä niin ne ruostuvat ja äidinkieli on se vahvin. On aihetta olla erittäin huolestunut tulevaisuudesta juuri kielen suhteen. Kukaan ei vielä varmuudella tiedä mitä sote-uudistus tuo tullessaan. Hyvältä ei näytä. Nyt onkin syytä kaikkien järjestöjen tarkkaan miettiä mitenkä järjestetään kielikysymys järkevimmällä tavalla! Hagaro on ruotsinkielinen palvelutalo.

Hagaro on ruotsinkielinen palvelutalo. Kaikilla henkilökunnassa ei ole ruotsinkieli äidinkielenään, mutta kaikki ymmärtävät kieltä ja molemminpuolisella hyvällä tahdolla ja positiivisella asennoitumisella pärjätään hyvin. Kielikysymys on asennekysymys!

Hyvä henki muodostuu silloin kun kaikki osapuolet luottavat toisiinsa, kun noudatetaan yhteisesti päätettyjä asioita ja kunnioitetaan kaikkia. Asukkaat ansaitsevat pitkän elämäntyön jälkeen kaiken turvan ja hoivan mitä vaan pystytään oman ammattitaidon puitteissa antamaan. On otettava päivä kerrallaan ja katsottava mihinkä juuri silloin, ehkä levottoman yön jälkeen pitää panostaa. Pitää olla sellaisia auttavia käsipareja jotka kykenevät ajattelemaan itse – käsiparien matemaattinen lukumäärä ei ole se tärkein!

Eva Stockmann, puheenjohtaja Frutimmenrsförieningen i Helsingfors

banneri

 



Takaisin
Kun ikää tulee lisää – mitä tarvitsemme eniten? - Hagaro 60 vuotta Hagaro DSC 4250