Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveysasiat kuntoon

Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveysasiat kuntoon

Viestintä, 19.11.2015

Vanhustyön keskusliiton edustajat keskustelivat tänään Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Annika Saarikon kanssa iäkkäiden ihmisten mielenterveyteen ja sen edistämiseen liittyvistä asioista. Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen kokoama kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen mielenterveyspoliittinen yhteistyöelin.

Vanhustyön keskusliitto ja liiton koordinoima RAY:n Eloisa ikä -ohjelma ehdottaa toimenpiteiksi iäkkäiden ihmisten mielenterveysasioiden edistämiseksi seuraavaa:

Faktaa: 

  • 15–30 % yli 65-vuotiaista ihmisistä (jopa 330 000 henkilöä) kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Väestön ikääntyessä luku kasvaa. 

  • Masennuslääkkeitä määrätään eniten yli 65-vuotiaille (11,5 %:lle samanikäisestä väestöstä eli 121 503 hengelle vuonna 2013) haittavaikutuksista huolimatta.

  • Ahdistushäiriö ilmenee usein fyysisinä oireina, ja tunnistamattomana se johtaa tarpeettomiin päivystyskäynteihin.

  • Unilääkkeet aiheuttavat ikääntyneille muistiongelmia ja toimintakyvyn laskua, joka jää usein pysyväksi.  

  • Noin 160 yli 65-vuotiasta suomalaista tekee vuosittain itsemurhan.  

  • Mielenterveysoireilulla on kansantaloudellisesti vakavia seuraamuksia, esim. runsas (ja usein tehoton) perusterveydenhuollon käyttö. Masennuksesta kärsivän ikäihmisen terveydenhuoltokulut voivat olla 50 % suuremmat kuin muiden.

  • Ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden häiriöt kuormittavat myös läheisiä

  • Ikääntyneiden ihmisten yhdenvertaisuus muun ikäisen väestön kanssa ei toteudu mielenterveyspalveluissa. He eivät myöskään ole oikeutettuja Kela-tuettuun psykoterapiaan. 

Oikeilla toimilla suuri osa näistä haitoista voitaisiin välttää. Miksi ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi tehdyt suunnitelmat eivät ole onnistuneet tai edistyneet, vaikka edistävän ja ehkäisevän mielenterveystyön tehokkuudesta ja kannattavuudesta on näyttöä? 

Mitä voidaan tehdä? 

  • Edistetään kuntien ja järjestöjen yhteistyönä ikääntyneiden ihmisten mielenterveyteen liittyvien hyvien toimintamallien käyttöönottoa ja levittämistä .  

  • Laaditaan suositukset ikäihmisten mielenterveyden seuraamiseen sopivista indikaattoreista ja niiden käyttöön totosta kuntien hyvinvointikertomuksissa sekä korostetaan, että seuraamisen tulee johtaa asianmukaisiin toimenpiteisiin. 

  • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista ikääntyneiden ihmisten mielenterveydestä 

  • Luodaan malli ikääntyneiden ihmistenmielenterveystaitojen vahvistamiseen esimerkiksi järjestöjen sekä kansalais- ja työväenopistojen kautta. 

  • Selvitetään lisää sitä, millaisia kustannusvaikutuksia ikäihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämisellä sekä mielenterveysongelmien ehkäisemisellä on saavutettavissa.

Ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman tuotto on viiden vuoden seurannassa jopa viisinkertainen. Suomessa on yli 1 100 000 yli 65-vuotiasta ihmistä. Heidän huomioimisensa mielenterveystyössä koituu kaikkien iloksi.

Vanhustyön keskusliiton koordinoima RAY:n Eloisa ikä -ohjelma on ollut aktiivisesti mukana sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveyden edistämisen painopistealueiden valmistelussa osallistumalla työpajoihin Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä 2025 − Mielenterveyden edistäminen (osana hallituksen kärkihanketta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta ja hallitusohjelman tavoitetta käynnistää kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä ohjelma).

Ministeriön työpajoissa on määritelty mielenterveyden edistämisen päämääriä, tavoitteita ja keinoja (myös hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi). Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelman toimijat esittävät ikääntyneiden ihmisten mielenterveyden edistämistä ja ongelmien ehkäisyä yhdeksi painopistealueeksi ja ehdottavat siinä tehtäväksi yllä mainittuja toimenpiteitä.

Kuvassa vasemmalta: Toiminnanjohtaja Satu Helin, ohjelmapäällikkö Reija Heinola, kansanedustaja Annika Saarikko, vanhempi tutkija Marja Saarenheimo, tutkija Minna Pietilä sekä järjestöpäällikkö Terhi Jussila,



Takaisin