Vetoomus: Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveysasiat kuntoon

Vetoomus: Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveysasiat kuntoon

Viestintä, 13.2.2015

Vanhustyön keskusliitto järjesti 12.2.2015 keskustelutilaisuuden, jossa yhdessä Suomen Mielenterveysseuran ja Ikäinstituutin kanssa vedottiin päättäjiin ikääntyneen väestön mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Tilaisuuteen osallistui kansanedustajia eri puolueista, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, viranhaltijoita sekä järjestöjen ja median edustajia.

Keskustelutilaisuuden alussa todettiin, että mielenterveys osana terveyttä on jokaisen ihmisen oikeus ikään katsomatta. Sen edistäminen ja tukeminen myös vanhuudessa turvataan jo perustuslaissa. Vanhuuden mielenterveys näyttää kuitenkin edelleen olevan orpolapsi, jota kukaan ei halua omakseen. Ikäihmisten mielenterveyden edistämiseksi ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi tehdyt suunnitelmat eivät ole toteutuneet tai edistyneet tarkoitetulla tavalla.

– Kaikkein iäkkäimmät ihmiset kärsivät muita enemmän masennuksesta ja ahdistuksesta, mutta näitä tunnistetaan huonosti, kertoo Eloisa ikä -ohjelman vanhempi tutkija Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta.
Seurauksena on muun muassa tuloksettomia terveyskeskuskäyntejä ja henkisen pahoinvoinnin pitkittymistä.

– Ikääntyneen väestön mielenterveyden tukemiseen, ongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen on olemassa hyviä malleja, joita voidaan edelleen kehittää ja levittää kuntien ja järjestöjen yhteistyönä, jatkaa Saarenheimo.
Tieteellistä näyttöä on esimerkiksi psykoterapiasta, muisteluterapiasta, fyysisen harjoittelun lisäämisestä, musiikki- ja taideterapiasta, psykososiaalisesta ryhmätoiminnasta, tietoisuustaitoharjoittelusta ja monitekijäisistä hoitointerventioista. Näyttöä alkaa olla myös erilaisten toimenpiteiden kustannusvaikuttavuudesta.

– Nyt on juuri oikea aika ryhtyä toimeen ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ikääntyneen väestön mielenterveyspalvelujen järjestämiseksi, painottaa Eloisa ikä -avustusohjelman ohjelmapäällikkö Reija Heinola. Myös ikääntymistä koskeva mielenterveysosaaminen Suomessa on päivityksen tarpeessa.
– Näiden asioiden kuntoon saattaminen on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti oikein.

Keskustelutilaisuudessa esitettiin kolme toimenpide-ehdotusta:

1. Valtakunnallinen toimintaohjelma toteuttamaan ikäihmisten mielenterveyspalveluiden kehittämistä, psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä ja toimintamallien käyttöönottoa kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä tavalla, jota ehdotettu laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (§ 8) edellyttää. Toimintaohjelman aloitteentekijänä voisi toimia eduskuntapuolueiden muodostama mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, joka kokoaisi valtionhallintoa, kuntasektoria ja järjestöjä edustavan ryhmän.
 

2. Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mahdollisuus Kelan tukemaan mielenterveyskuntoutukseen. Vanhuuseläkeikäisilläkin tulisi olla oikeus yhteiskunnan tukemaan mielenterveyskuntoutukseen; yksilö- tai ryhmämuotoistana, esimerkiksi Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena.
 

3.   Ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyteen liittyvän osaamisen vahvistaminen kaikilla tasoilla alkaen  hyvinvointistrategioiden suunnittelusta ja päätyen kansalaisten mielenterveystaitoihin.
Osaamisen vahvistaminen voisi tapahtua osana nykyisiä koulutusohjelmia tai erillisenä täydennyskoulutuksena esimerkiksi yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa ja ammattikorkeakouluissa tai  muuna täydennyskoulutuksena.
Iäkkäiden kansalaisten mielenterveystaitojen vahvistaminen tapahtuu parhaiten järjestöjen sekä kansalais- ja työväenopistojen kautta.

Vetoomus toimenpiteiksi ikääntyneiden ja iäkkäiden ihmisten mielenterveyden edistämiseksi
343 KB, päivitetty 13.2.2015


Takaisin