Kuolevan hyvä hoito

Kuolevan hyvä hoito – yhteinen vastuumme on valtakunnallinen saattohoidon hanke, jota toteutetaan Yhteisvastuukeräyksen varoin v. 2015 – 2017. Vanhustyön keskusliitto osallistuu yhteistyökumppanina tähän hankkeeseen.

Vanhustyön keskusliitto julkaisi yhdessä hankkeen kanssa  kannanoton hyvän saattohoidon toteuttamiseen 10.12.2015.

1) Hyvä ja arvokas kuolema kuuluu kaikille, myös iäkkäille ihmisille
- Kuolema on luonnollinen osa elämää, siitä tulee yhteiskunnassa voida keskustella avoimesti. Kuolema terveydenhuollon yksiköissä on tullut tavaksi. Kehityksen suunta tulee muuttaa.
- Iäkkään ihmisen hyvä saattohoito perustason hoitoyksiköissä ja kotona tulee turvata. Myös palvelutalo on iäkkään ihmisen koti. Hoidossa tulee soveltaa valtakunnallisia hyvän saattohoidon linjauksia.
- Hyvän saattohoidon resursseista ja käytännöistä tulee sopia kunnissa.
- Hyvä saattohoito edellyttää yksilöllisen saattohoitosuunnitelman laatimista. Saattohoitosuunnitelmaksi ei riitä ”ei elvytetä” -päätös (DNR = do not resuscitate).


2) Ennakoiva yhteissuunnittelu keskiöön
- Saattohoidon ennakoiva yhteissuunnittelu tulee tehdä iäkkään ihmisen, hänen läheistensä sekä hoitavien tahojen yhteistyönä. Ennakoivan suunnittelun avulla voidaan välttää iäkkään ihmisen kannalta epätarkoituksenmukaisia ja kuormittavia siirtoja sairaalaan tai terveyskeskuksen vuodeosastolle elämän loppuvaiheessa. Ennakoiva suunnittelu on sekä iäkkään ihmisen, läheisten että yhteiskunnan etu.

- Kuoleman lähestyessä tulee keskustella iäkkään ihmisen ja hänen läheistensä kanssa hoitovaihtoehdoista, toimenpiteistä ja hoitopaikasta sekä sopia mitä toimenpiteitä tehdään ja mistä pitäydytään.
- Ennakoivaa suunnittelua tulee kehittää myös hoitoyksiköiden sisällä. Yksiköissä on oltava kattavat ohjeet hyvän saattohoidon toteuttamisen periaatteista ja käytännöistä. Ohjeiden tulee sisältää tieto käytettävissä olevasta saattohoidon konsultaatiosta, kuten kehen, miten ja milloin saa yhteyden. Saattohoidossa tarvittaviin lääkkeisiin ja tarvikkeisiin tulee varautua. Ohjeiden tulee sisältää myös konkreettiset toimet kuoleman jälkeen, kuten vainajan kunnioittava valmistelu, muistelumahdollisuuden järjestäminen sekä vainajan siirron ajankohdasta sopiminen.

3) Henkilöstö tarvitsee koulutusta, ohjausta ja tukea kuolevan ihmisen kohtaamiseen ja hyvän saattohoidon toteuttamiseen
- Saattohoidon osaaminen on varmistettava sekä hoitoon osallistuvan henkilöstön että lääkärien peruskoulutuksessa. Sairauksien hoitoon liittyvään koulutukseen tulee sisällyttää myös kuoleman lähestymiseen liittyvien oireiden tunnistaminen, oireen mukainen hoito ja hoidon vasteen arviointi. Tärkeitä osaamisalueita ovat myös kuoleman puheeksi ottaminen sekä kuolevan ihmisen ja tämän läheisten kohtaaminen. Koulutukseen tulisi sisältyä mahdollisuus nähdä kuollut ihminen.
- Kuoleman puheeksi ottaminen tulee sisällyttää työyhteisöissä osaksi henkilöstön perehdyttämistä ja tehtävänkuvia.
- Hoitoon osallistuvan henkilöstön ja lääkärin tehtävänä on tunnistaa milloin on oikea aika ottaa kuolema puheeksi iäkkään ihmisen ja hänen läheistensä kanssa. Läheisille on turvattava mahdollisuus olla mukana hoitoneuvottelussa. Kuoleman lähestymiseen liittyvistä asioista tulee keskustella hoitopolun eri vaiheissa ja iäkäs ihminen ja hänen läheisensä tulee pitää jatkuvasti ajan tasalla.
- Henkilöstön voimavaroja ja saattohoito-osaamista voidaan vahvistaa työnohjauksella ja mentoroinnilla. Kokeneen mentorin tuki on arvokas lisä vasta-alkajille ja opiskelijoille.
- Hoitoa antavissa yksiköissä tulee toteuttaa saattohoidon kehittävää arviointia. Saattohoitotilanteiden jälkeen tulee keskustella hoitoon osallistuneiden kesken ja soveltuvin osin myös iäkkään ihmisen läheisten kanssa siitä, miten kuolema toteutui.


4) Vapaaehtoiset ovat arvokas tuki saattohoidon toteuttamisessa

- Vapaaehtoistoimijan läsnäolo edistää hyvän ja arvokkaan kuoleman toteutumista silloin, kun asianomaiset niin toivovat sekä tilanteissa, joissa omaisia tai läheisiä ei ole läsnä.
- Saattohoidon parissa toimivat vapaaehtoiset tulee valmentaa tehtävään. Hoitohenkilöstön ja vapaaehtoisten väliseen hoitoyksiköissä ja kodeissa tapahtuvaan yhteistyöhön tulee kehittää toimintamallit.
- Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan valmennusta tulee lisätä.

Kannanotto ja Hyvän saattohoidon muistilista on valmisteltu työryhmässä, jossa on ollut mukana keskusliiton jäsenyhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden edustajia. Työryhmän asiantuntemuksen lisäksi perusteet kannanoton ja Hyvän saattohoidon muistilistan laatimiseen on saatu Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöille tehdyn kyselyn vastauksista ja jo hyviksi todetuista käytännöistä.

Työryhmän jäsenet
• Satu Helin, Terhi Jussila ja Leena Valkonen, Vanhustyön keskusliitto
• Juha Hänninen ja Miia Salonen, Terhokoti
• Nina Hynninen ja Timo Kaukonen, Caritas Palvelut Oy
• Marja Deppner, Kirsi Kaukonen, Terttu Parviainen ja Kirsti Rantala, Jyränkölän Setlementti ry
• Kirsti Marttinen, Kaakkois-Suomen Saattohoitoyhdistys Muuttolintu ry

Hyvän saattohoidon muistilista

Hyvan saattohoidon muistilista kaavio indd
58 KB, päivitetty 9.12.2015

Minneslista för god palliativ vård

Minneslista för god palliativ vård indd
59 KB, päivitetty 14.5.2016
Pressmeddelande 051008
50 KB, päivitetty 5.1.2012

KUOLEVAN HYVÄ HOITO -HANKKEEN TOIMINTAA


Kuolevan hyvä hoito -hankkeen toiminta vuonna 2015 on luettavissa hankkeen vuosikatsauksessa.


Tietoa vuoden 2016 tapahtumista hankkeen nettisivuilla.

Vuoden vanhusteko palkinto myönnettiin vuonna 2014 Jyränkölän setlementin toimintamallille: Vapaaehtoistoiminta vanhuksen hyvän ja arvokkaan kuoleman tukena

Lue tiedote:

Vuoden vanhusteko 2014
22 KB, päivitetty 8.9.2016