Aiemmat kuukausiteemat

PIDÄ KUTSUMATTOMAT VIERAAT LOITOLLA – TEKNOLOGIAA TURVAKSI

Kesäkuun 15. päivä vietetään kansainvälistä ikääntyneiden ihmisten kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista Kätketyt äänet –päivää. Kokosimme vinkkejä teknologiasta, jonka avulla kutsumattomat vieraat on helpompi pitää loitolla omasta kodista.

Eläminen omassa kodissa turvallisesti on meille kaikille tärkeä asia. Jokaisella meistä on myös oikeus valita, ketkä ovat tervetulleita kotiimme. Turvateknologia tarjoaa tänä päivänä erilaisia mahdollisuuksia yllättäviin tilanteisiin ja kutsumattomiin vieraisiin varautumiseen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn.  

Turvateknologian ratkaisuja:

Katso kuka on tulossa ja tallenna tulija:

  • Digitaalinen tallentava ovisilmä – isolta näytöltä voi tarkistaa ennen oven avaamista, kuka oven takana on. Ovikelloa painettaessa kävijän kuva tallentuu automaattisesti ja ovisilmällä voi myös ottaa valokuvan oven takana olevasta henkilöstä.

  Oven avaaminen:

  • Kosketuksella toimiva lukko helpottaa oven avaamista. Etenkin omakotitaloissa ovet voidaan jättää usein auki, kun puuhaillaan pihalla. Avain voi olla esim. taskussa tai kädessä, josta lukko tunnistaa avaimen ja ovi aukeaa kahvaa painamalla. Ovet voidaan pitää lukossa, mutta kulkeminen sisälle ja ulos on yhtä vaivatonta kuin jos ovet olisivat auki.
  • Kulunvalvontajärjestelmät kerrostaloissa – ovea ei tarvitse avata summerin soidessa, jos ei tiedä kuka on tulossa

Murtovarkaat ja palohälytys:

  • Erilaiset murto- ja palohälytysjärjestelmät, joihin voi järjestelmästä riippuen liittää kuvavarmennuksen, turvapainikkeen ja SOS-hätäkutsun.
  • Joissain järjestelmissä sisäänrakennettu mikrofoni mahdollistaa kodin kuuntelemisen, kun olet poissa
  • Joihinkin järjestelmiin saa liitettyä äänekkään sireenin, joka pelästyttää kutsumattomat tulijat
  • Kodin pitäminen asutun näköisenä, esimerkiksi ajastetuilla valoilla, voi pitää murtovarkaat poissa

Ulkona ja liikkeellä:

  • Ulkona liikkumisen turvaksi löytyy itsepuolustushälyttimiä, joiden laukaiseminen vaaratilanteessa päästää 90dB:n äänen ja herättää ympärillä olevien ihmisten huomion
  • Tärkein hätänumero 112 on hyvä pitää puhelimen lähellä, koska yllättävässä tilanteessa numero saattaa unohtua. Älypuhelimeen on mahdollista ladata 112 Suomi –sovellus, joka lähettää automaattisesti sijaintitiedot hätäkeskukseen.


112 Suomi -sovelluksen voi ladata Windows Phone-, Android- ja iOS –puhelimille Digian sivujen kautta.

suomi112


Lähteet:
www.talovahti.com
www.verisure.fi
www.fsm.fi/halytysjarjestelmat
www.esteeton.fi


LIIKE ON LÄÄKETTÄ - MYÖS SINULLE!

Toukokuussa lähdetään liikkeelle! Liikunnalla on lukemattomia terveysvaikutuksia ja sillä voidaan hidastaa iän mukanaan tuomia muutoksia. Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä.


Liikunta mm. edistää terveyttä ja toimintakykyä, hidastaa lihasvoiman heikkenemistä, pitää yllä tasapainoa ja ehkäisee kaatumisia, parantaa unen laatua ja vaikuttaa suotuisasti muistiin. Useimmille ikääntyneille ihmisille erityisen hyvin sopivia liikuntamuotoja ovat kävely ja sauvakävely, vesiliikunta, jumppa sekä arkiaskareiden tekemiseen liittyvä liikkuminen ja puuhailu.

Ikääntymisen myötä liikkumisen määrä vähenee luontaisesti, mikä edesauttaa liikkumiskyvyn heikentymistä. Säännöllisellä liikunnalla ja liikunnalla elämäntapana voit omaehtoisesti hidastaa tai jopa ehkäistä ikääntymiseen liittyvää fyysistä heikkenemistä. Liikkumalla voit myös ennaltaehkäistä esim. gerasteniaa (hauraus-raihnaus-oireyhtymä, HRO), jolla tarkoitetaan ikääntyneen ihmisen selkeää yleisen terveydentilan heikentymistä ilman selkeästi määritettävää sairautta.

Liikkumisen tueksi ja oman aktiivisuuden seuraamiseksi on olemassa paljon erilaisia teknologisia mittareita ja älypuhelinsovelluksia. Erilaisten mittareiden käyttö voi kannustaa oman päivittäisen aktiivisuuden seuraan ja antaa tietoa siitä, miten oma arvio liikkumisesta on yhteneväinen laitteiden avulla kootun faktatiedon kanssa.

Askelmittari on helppo ja pienikokoinen apuväline liikunta-aktiivisuuden mittaamiseen ja seurantaan. Tutkimusten mukaan askelmittarin käyttö lisää merkittävästi päivittäin otettujen askelten määrää. Sykemittari lähettää rintaan kiinnitettävän lähettimen kautta syketiedot esimerkiksi ranteessa pidettävään mittariin. Sykemittarin ominaisuuksista riippuen kuntoilija voi saada selville myös liikuntaan käytetyn ajan ja kuljetun matkan sekä energiankulutuksen. Näiden lisäksi erilaiset hyvinvointi- ja aktiivisuusrannekkeet antavat tietoa aktiivisuudesta erilaisten tunnuslukujen, kuten aktiivisuuden määrän ja intensiteetin, kautta ja kannustaa käyttäjäänsä kohti asetettuja tavoitteita.

Tärkeintä on, että liikkuminen on säännöllistä ja teholtaan omalle kunnolle sopivaa. Pienetkin lisäykset päivittäisessä aktiivisuudessa, liikkumisessa tai muussa puuhastelussa, voivat olla terveyden kannalta merkittäviä. 

Liikunta sauvakävely

Mistä ideoita kotijumppaan tai pihapeleihin?

Vanhustyön keskusliiton Vahvike-sivustolta löydät paljon vinkkejä eri ikäisten liikuntaan ja peleihin, jumppaohjeita ja –videoita, opastusta helppojen liikuntavälineiden käyttöön sekä tietoa liikunnan hyödyistä

Lähteet:
Sievänen H, 2014. Teknologia ikäihmisen toimintakyvyn ja liikkumisen lisääjänä. Terveysliikuntauutiset 2014. UKK-Instituutti.
Strandberg T, 2013. Hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO) iäkkäässä väestössä. Teoksessa Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen (toim.). Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim.
Terveysliikunta. 2013. Voimaa vanhuuteen – Iäkkäiden terveysliikuntaohjelma. Ikäinstituutti


ÄÄNET, JOTKA HALUAN KUULLA

Huhtikuussa herkistymme kuuntelemaan ääniä. Keväällä luonto herää ja lintujen liverrys kantautuu korviimme. Mitä ääniä sinä mieluiten kuuntelet ja mitä ääniä kuulet juuri nyt?


Kuulo
on tärkeä kommunikaatioaisti, jonka avulla olemme yhteydessä muihin ihmisiin ja orientoidumme paikkoihin. Ikäkuulolla (ikään liittyvä kuulonalenema) tarkoitetaan iän myötä syntyviä kuuloaistin muutoksia, jotka eivät ole sairauden aiheuttamia. Kuulon heikkenemistä havaitaan jo 50-vuotiailla ja joka viidennellä 70-vuotiaalla on keskustelua vaikeuttava kuulovika. Iän myötä heikkenevä kuulo voi aiheuttaa merkittävää toimintakyvyn ja elämänlaadun alentumista.

Kuulo heikkenee ensin korkeilta taajuuksilta ja laajenee vähitellen puhetaajuudelle. Hälyssä kuuleminen ja puhujan paikantaminen isossa ryhmässä aiheuttavat ikääntyneelle ihmiselle yleensä haasteita, sillä ikääntymisen myötä mm. suuntakuulo ja kahden korvan yhteistoiminta heikkenevät. Sanojen erotteluvaikeudet kasvavat, äänteet sekoittuvat ja alkavat muistuttaa toisiaan, mikä voi vaikeuttaa keskustelun seuraamista ja johtaa väärinymmärryksiin. Liikkumisvaikeuksien ohella kommunikointiongelmat aiheuttavat merkittävimpiä haasteita itsenäiselle elämälle ja huonokuuloinen saattaa alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita sekä luopua harrastuksistaan. Läheisten on tärkeää ymmärtää kuulon heikkenemisen aiheuttamia ongelmia ja tarvittaessa kannustaa avun hakemiseen.

Minkälaista apua on olemassa kuulemisen edistämiseksi? Ikäkuuloa ei tällä hetkellä osata parantaa, mutta kuulemisen tueksi on olemassa paljon erilaisia apuvälineitä, jotka oikein käytettynä tuovat merkittävän avun. Jos epäilet omaa tai läheisesi kuuloa, tee Kuuloliitto ry:n pikakuulotesti. Kuulontutkimuksiin voi varata ajan oman paikkakunnan terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä.

Induktiosilmukka  shutterstock kuulokoje pienennetty  


Haluatko saada lisätietoja ikähuonokuuloisuudesta, kuulon apuvälineistä ja vertaistuesta? Käy lukemassa lisää www.ikakuuloiset.fi.

Tiesitkö, että Yleisradion tulee tekstittää 100% ohjelmistaan tänä vuonna? Lue lisää ja katso, miten saat TV-tekstityksen kuntoon!

Tekstitys Kuuloviesti
255 KB, päivitetty 5.4.2016


Lähteet:
Kuuloliitto ry. Ikäkuulo –Mitä se tarkoittaa?
Sorri & Huttunen, 2013. Kuulo. Teoksessa Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen (toim.). Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim.
Blomberg, 2015. Ikäkuulo. Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim.
Sami Virtanen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry.


VALOELOA MAALISKUUSSA

Maaliskuun teemana on Valoeloa. Valolla on merkittävä yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Ikääntyessä valontarve kasvaa näön heikentyessä ja kodin valaistus on merkittävässä roolissa kotitapaturmien ennaltaehkäisyssä. Valaistus on tärkeä osa esteettömyyttä.

Valoisa aika lisääntyy päivä päivältä. Valo vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen, uni-valverytmiin, vireystilaan ja mielialaan, joten valolla on merkittävä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Auringon valo aktivoi serotoniinin tuotannon aivoissa ja D-vitamiinin tuotannon iholla, ja valo säätelee silmien kautta elimistön sisäistä kelloa ja vuorokausirytmiä. Suomen neljä vuodenaikaa tuovat haasteita riittävään päivänvalon saantiin ja valaistuksen merkitys korostuu etenkin talviaikaan.

Ikääntymisen myötä näkemisen haasteet kasvavat ja lähelle näkeminen vaikeutuu vähitellen. Presbyopia eli ikänäkö ilmaantuu yleensä 40–45 ikävuoden jälkeen niille henkilöille, joilla ei ole aikaisemmin ollut tarvetta silmälaseille. Tämä on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Lukunäkö heikkenee yleensä 60–70 ikävuoteen saakka ja asettuu tämän jälkeen useimmiten tietylle tasolle. Myös useat sairaudet, kuten diabetes, glaukooma (silmänpainetauti), harmaakaihi ja aivoverenkiertohäiriöt, voivat olla syynä näön heikkenemiseen.

Heikentynyt näkö on yksi kaatumisen riskitekijä. Kotitapaturmien välttämiseksi on tärkeää varmistaa kaikkien tilojen riittävä valaistus ja kartoittaa ympäristön esteettömyys. Riittävän ja häikäisemättömän valaistuksen avulla kaatumiset, törmäämiset ja palovammat voidaan kotona välttää. Keittiössä etenkin lieden, uunin, astianpesupöydän ja työpöydän yhteydessä hyvä valaistus on erityisen tärkeä. Ulko- ja porraskäytävän valaistus ennaltaehkäisee kaatumistapaturmia ja tukee liikkumista myös kodin ulkopuolella. Kotona turvallisen liikkumisen varmistamiseksi kulkureittien, sisäänkäyntien ja portaiden riittävä valaistus on tärkeä huomioida ja esimerkiksi liiketunnistimella toimivat valaisimet ovat näppärä ratkaisu tiloissa, joissa liikutaan yöaikaan.

Kaipaatko lisää tietoa hyvästä valaistuksesta ja esteettömyydestä?
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE:n Pieni esteettömyysopas
Näkövammaisten liitto ry:n Valaistus, kontrastit ja värit

Valoeloa Kotiturva taskulamppu


Lähteet:
Englund & Partonen, 2009. Valon vaikutus terveyteen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim.
Partonen, 2015. Auringon valo virkistää mieltä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Seppänen, 2013. Ikänäkö. Lääkärikirja Duodecim.
Hyvärinen, 2013. Näkö. Teoksessa Heikkinen, Jyrkämä & Rantanen (toim.). Gerontologia. Kustannus Oy Duodecim.
Hanna-Leena Rissanen, arkkitehti SAFA, sis. ark., esteettömyysasiamies, Näkövammaisten liitto ry.
Esteettömyystiedon keskus, www.esteeton.fi