Olet tässä:  Hankkeet » Vanhusten ravitsemus
Tulosta sivu Suurenna tekstiäkokoa Pienennä tekstikokoa
VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO
SIVUSTON HAKUPALVELU
HAKU | SIVUKARTTA
JÄSENYHDISTYSTEN EXTRANET
Tunnus:
Salasana:
Vanhustyön keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin 09 3508 600
Faksi 09 3508 6010
info a vtkl.fi

Vanhusten ravitsemuskuntoutus

-projekti 2005 - 2007

Tutkimuksissa on todettu, että häiriöt ravitsemustilassa ja tarvetta pienempi energiansaanti ovat yleisiä ikääntyneiden ihmisten keskuudessa. Vanhainkodeissa, palvelutaloissa ja pitkäaikaisosastoilla asuvien ikääntyneiden ravitsemuksessa tärkeintä on ruoan tuoma mielihyvä, virkistys ja sitä kautta elämänlaadun koheneminen. Onnistuneen ruokailun ja ravitsemuksen muita tavoitteita ovat hyvä ravitsemustila, riittävät ravintoainevarastot sekä toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Riittävät ravintoainevarastot nopeuttavat sairauksista toipumista.


Vanhusten hyvä ravitsemus

Ylipaino ja lihavuus ovat yleisiä vasta eläkkeelle jääneiden keskuudessa. Iän edelleen karttuessa ylipaino harvinaistuu. Laihtuminen, varsinkin sairauksiin liittyneenä, on tavallista ja saattaa heikentää toimintakykyä. Tällöin lihaskunto heikkenee, tulehdusalttius lisääntyy ja sairauksista toipuminen hidastuu. Hyvällä ravitsemustilalla voidaan ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista sekä hidastaa sairauksien pahenemista.


Ravitsemuksen erityispiirteet

Vaikka ikääntyneelle sopii periaatteessa sama ruokavalio ja samat ravitsemussuositukset kuin muullekin aikuisväestölle, monet ikääntymiseen tai sairauksiin liittyvät seikat asettavat tarjottavalle ruoalle erityisvaatimuksia. Iäkkäimmillä hyvän ravitsemuksen tavoitteet ovat erilaisia kuin nuoremmilla. Kun yleensä joudumme tarkkailemaan, että paino ei nouse, iäkkäimpien kohdalla tavoitteet ovat monesti päinvastaiset. Pieni painonnousu on usein jopa toivottavaa. Ruokavalion tulee olla monipuolinen, mutta koska syödyt ruokamäärät ovat pieniä, erityisesti ruoan energiatiheyden tulee olla suuri. Riittävä ravintoaineiden saanti on usein turvattava ravintolisillä.


Ravitsemustilan arviointi

Ikääntyneiden, yli 65-vuotiaiden, ravitsemustila voidaan arvioida MNA-testillä (Mini Nutritional Assesment). Testin avulla on mahdollista löytää ne ikääntyneet, joiden riski virheravitsemukselle on kasvanut. Testin tekeminen ja tulosten pohtiminen ohjaa vanhusten parissa työskenteleviä kiinnittämään huomiota ravitsemukseen ja hoidettavien hyvinvoinnin lisäämiseen onnistuneen ja yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnitellun ruokailun avulla.


Ikääntyneiden, laitoksissa asuvien vanhusten ravitsemuksesta on tehty Suomessa ensimmäinen laaja tutkimus.

ETM Merja Suomisen ravitsemustieteen väitöskirja Nutrition and Nutritional Care of Elderly People in Finnish Nursing Homes and Hospitals (Ikääntyneiden ihmisten ravitsemus ja ravitsemushoito suomalaisissa vanhainkodeissa ja sairaaloissa) tarkastettiin 30.11.2007 Helsingin yliopistossa.

Valtakunnalliset ravitsemussuositukset ikääntyneille

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut keväällä 2010 uudet ikääntyneiden ravitsemussuositukset.

Suositusten tavoitteena on selkeyttää iäkkäiden ihmisten ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja ja ravitsemushoidon tavoitteita. Lisäksi tavoitteena on yhdistää hyvät käytännöt ja lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä. Suositukset on tarkoitettu työn tueksi kaikille vanhustyössä toimiville eri ammattiryhmille.

Ravitsemussuositukset ikääntyneille on kustantanut Edita Publishing Oy ja sitä saa ostaa kirjakaupoista ja Editan verkkokaupasta www.edita.fi/netmarket. Suositukset voit lukea ja tulostaa myös tästä Ravitsemussuositukset ikääntyneille.

Projektin tavoitteena oli lisätä tietoa hyvän ravitsemustilan sekä riittävän energian ja ravintoaineiden saannin merkityksestä vanhusten toimintakyvyn tukemisessa ja kuntoutuksessa. Projektin tavoitteena oli:

  • Kehittää koulutuskokonaisuus, jossa käsitellään ravitsemustilan arviointia ja ruokailun seurantaa ja sen merkitystä ikääntyneiden toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisyssä ja kuntoutuksessa.
  • Kouluttaa avainhenkilöitä, jotka puolestaan kouluttavat sekä kunnissa että järjestöissä ikäihmisten parissa työskenteleviä hoito- ja ruokapalvelualan ammattilaisia.
  • Kehittää ruokailun seurantaan kolmen päivän ruokapäiväkirjan lisäksi yksinkertainen ja helppokäyttöinen menetelmä energian ja ravintoaineiden saannin arvioimiseksi.
  • Lisätä tutkimuksen avulla Suomessa tutkittua, tieteellisesti perusteltua tietoa, mikä liittyy ikääntyneiden erityisryhmien ravitsemukseen.
© Vanhustyön keskusliitto, Sivu päivitetty viimeksi 23.04.2013 | Leena Valkonen
verkkovaraani, 2007