 |
|
|
|
VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO
|
|
|
|
|
|
SIVUSTON HAKUPALVELU
|
|
|
JÄSENYHDISTYSTEN EXTRANET
|
|
|
|
 |
|
Vanhustyön keskusliitto
Malmin kauppatie 26
00700 Helsinki
Puhelin 09 3508 600
Faksi 09 3508 6010
info vtkl.fi
|
|
|
|
 |
05.10.2008 :: Kirsten Borgström
:: <kirsten.borgstrom@vanhustyonkeskusliitto.fi>
Hyviä vanhustekoja palkittiin vanhustenpäivän pääjuhlassa Espoossa
Vuoden vanhusteko -palkinto jaettiin ensi kertaa Vanhustyön keskusliiton järjestämässä valtakunnallisessa vanhustenpäivän pääjuhlassa sunnuntaina. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen myöntämä 5000 euron suuruinen tunnustuspalkinto ojennettiin Pielisen Karjalan ikäihmisten kehittämisyksikkö Karpalolle. Vanhustenpäivän pääjuhlaa vietettiin sunnuntaina 5.10.2008 Espoon Tapiola-salissa yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.
Vuoden vanhusteko -palkinnolla pyritään vaikuttamaan vanhustyön kehittämiseen. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 26 kappaletta. Hakemusten määrä yllätti määrällään ja laadullaan, toteavat palkitsemisen järjestäjät toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen Vanhustyön keskusliitosta ja Ilmarisen markkinointiviestintäpäällikkö Esa Jääskeläinen.
Palkitsemisen pääkriteerinä oli, että se myönnetään henkilölle tai yhteisölle, joka on myönteisellä tai innovatiivisella tavalla edistänyt vanhustyötä, kehittänyt toimivan mallin tai menetelmän tai muulla tavoin edesauttanut ikäihmisten hyvinvoinnin parantamista.
Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kuntien Karpalo -hanke on lisännyt kuntayhteistyötä sekä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Vuonna 2005 alkanut hankkeessa on kehitetty sosiokulttuurisia eli taiteen käyttöön pohjautuvia työmenetelmiä sekä lisätty henkilöstön koulutusta. Lisäksi on testattu ja otettu käyttöön uusia teknologioita ja luotu yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä erityispalveluille kuten kuntoutukselle, dementiahoidolle, päihdeasiakkaiden hoidolle sekä omaishoitoon.
Taiteeseen pohjautuvat työmenetelmät ovat tuoneet iloa ja virkistystä vanhuksille sekä henkilökunnalle. Koulutus, teknologian hyödyntäminen, palvelutuotteiden kehittäminen, erityispalveluiden tuottaminen sekä yhteistyöverkoston luominen ovat kaikki parantaneet vanhustyön laatua Pielisen-Karjalassa, todetaan perusteluissa.
Vanhustyön keskusliiton tunnustukset
Vanhustyön keskusliiton tunnustukset jaettiin Espoon vanhusneuvoston ja Länsiväylä-lehden väliselle hyvälle yhteistyölle sekä Espoon sotaveteraanikuorolle.
Espoon vanhusneuvoston 10-vuotisen toimikauden aikana yhteistyö Länsiväylä-lehden kanssa on ollut avointa ja yhteistyöhakuista. Vanhusneuvosto on voinut Länsiväylä-lehden avulla viestittää espoolaisille ikäihmisille monista ajankohtaisista asioista. Kunniakirja myönteistä aktiivisuudesta vanhusasioita kohtaan ojennettiin myös Länsiväylä-lehden toimittajalle Anneli Tuominen-Halomolle.
Espoon sotaveteraanien kuoro kokonaisuutena pitää yllä Suomen kansan menneisyyden ja myös tulevaisuuden keskeistä arvomaailmaa. Kuoro esiintyy laajasti ja on erityisesti ollut mukana järjestöjen ja vanhusneuvoston juhlatilaisuuksissa.
Vanhustenhoidon eettisyys ja palvelut puntarissa
Vanhustenpäivän pääjuhlan juhlapuhuja professori Timo Airaksinen nosti esille vanhusten hoitoon liittyvät eettiset kysymykset.
– Vanhusten hoidon etiikka on selkeääkin selkeämpi asia – periaatteessa. Autonomiaa eli itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava. Toinen tärkeä asia on autenttisuus eli elämän aitous. Vanhus elää omaa elämäänsä aidosti ja kokonaisena elämänsä loppuun asti.
– Vanhuksen autenttinen elämä merkitsee ilman muuta liiallisen lääkityksen kieltämistä ja muun ylihoidon välttämistä. Samoin eristäminen on paha asia. Positiivisesti asian voi ilmaista sanomalla, että vanhus saa toteuttaa itseään mahdollisimman täydesti. On oltava seuraa, viihdettä ja toimintaa. On oltava mahdollisuus kokea ja tehdä jotakin uutta ja kiinnostavaa, oman tahdon ja jaksamisen rajoissa tietenkin, totesi Airaksinen.
Vanhustenviikon teemana on tänä vuonna Viisas vanhuus – Vishet på gamla dar! Vanhustyön keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Tilvis pohti, että viisaus vanhusten hoidossa voisi olla lähtökohdiltaan tosiasioiden tunnustamista. Siihen voisi kuulua myös valmius muutoksiin ja uusien tietojen nopeaan käyttöönottoon. Vanhusten hoidon kansainvälinen ja suomalainenkin tutkimus on tuottanut uutta konkreettista tietoa siitä, mikä on toimivaa ja mikä on tehokasta. Se on myös paljastanut, mikä on tarpeellista, mikä taas turhaa ja mikä suorastaan haitallista. Tutkimustietojen nopealla soveltamisella voitaisiin moni ongelma hoitaa, Tilvis painotti.
Espoon vanhusten palvelujen johtaja Jaakko Valvanne toi puheessaan esiin Espoossa tehdyn ikäpoliittisen ohjelman uudistamisen.
– Viime aikoina ikäpoliittisessa keskustelussa on korostettu ikäihmisten voimaantumista, ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä palvelujen kehittämisessä. Espoolaiset seniorit ovat puolestaan tuoneet vahvasti esiin ikäihmisten näkemisen voimavarana, kanssakulkijuuden ja elämänlaadun tärkeyden. Niinpä Espoossa ei ole vain päivitetty aikaisempaa vanhuspoliittista ohjelmaa, vaan se on vuoropuhelussa seniorien kanssa uudistettu ikääntymispoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjelman viesti on selkeä: espoolaiset haluavat elää täyttä elämää ja pitää elämänsä omissa käsissään ikääntyneenäkin.
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Maria Guzenina-Richardson nosti esille ikärakenteen nopean muutoksen.
Pääkaupunkiseudun vanhusväestön määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan viime vuosituhannen lopun luvuista vuoteen 2015. Olemmeko me valmiita?
– Vanhusväestön määrän kasvun aiheuttama yksi suuri haaste on riittävän, laadukkaan ja monipuolisen pitkäaikaishoidon turvaaminen. Tämä tarkoittaa, että kaikissa vanhusten palvelulaitoksissa tulee olla asukkaiden laadukkaan hoivan mahdollistava henkilökuntamäärä, pitkäaikaishoitopaikkoja tulee olla riittävästi ja niissä täytyy toteutua jatkuvuus. Nämä ovat perusasioita, joiden pitäisi olla itsestään selvyyksiä. Samoin kuin sen, että ikääntyneillä kansalaisilla täytyy olla mahdollisuus osallistua sosiaalisiin rientoihin. Puhumattakaan oikeudesta tehokkaaseen kunnon ylläpitoon ja kuntoutukseen, silloin kun siihen on tarvetta.
Vanhempi tutkija Marja Saarenheimo valotti Mielen Muutos- tutkimus- ja kehittämishanketta, jota tehdään yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Hankkeessa etsitään mm. uusia toimintamalleja masennuksesta kärsivien iäkkäiden ihmisten hoitoon ja masennuksen ennaltaehkäisyyn sekä selvitetään muistisairauksiin liittyviä käytösoireita ja kehitetään hoitomalleja. Lisäksi selvitetään ikäihmisten mielenterveysongelmiin liittyviä julkisia käsityksiä.
Lisätietoja juhlasta:
Toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, 050 636 11
Viestintäpäällikkö Leena Valkonen, 050 4210 762
Järjestöpäällikkö Kirsi Ala-Jaakkola, 050 3239 122
Karpalo-hankkeen yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö, vanhustyönjohtaja Seija Loppi, Lieksa, seija.loppi(at)lieksa.fi
Projektipäällikkö, vanhustyönjohtaja Eila Soikkeli, Nurmes, eila.soikkeli(at)nurmes.fi
Projektikoordinaattori Kaija Öystilä, Lieksa, kaija.oystila(at)lieksa.fi
|
|
« takaisin
|
|
|
|
© Vanhustyön keskusliitto, Sivut päivitetty viimeksi 05.10.2008 | Kirsten Borgström
|
|
 |
![[pdf]](http://www.vtkl.fi/images/format_icons/pdf.gif){kind=icon}
